怀集举办春季农业招商引资洽谈会 签约项目12宗
| Indonesian tasavalta Republik Indonesia |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
百度 二、两宋时期是杭州、开封城市发展史上的高峰北宋开启了两宋文化高峰的先声。
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti Varapresidentti |
Prabowo Subianto Gibran Rakabuming Raka |
||
| P??kaupunki |
Jakarta (8 792 000 as.) 6°08' S, 106°45' E |
||
| Muita kaupunkeja | Surabaya (2 600 000 as.) | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteens? | 1 904 569 km2 [1] (sijalla 15) | ||
| – josta sis?vesi? | 4,85 % | ||
| V?kiluku (2023) | 277 534 122[2] (sijalla 4) | ||
| – v?est?tiheys | 134 as. / km2 | ||
| – v?est?nkasvu | 0,95 % [1] (2014) | ||
| Viralliset kielet | indonesia | ||
| Valuutta | rupia (IDR) | ||
| BKT (2013) | |||
| – yhteens? | 1285 miljardia USD[1] (sijalla 15) | ||
| – per asukas | 5 200 USD | ||
| HDI (2019) | 0,718 [3] (sijalla 107) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 38,3 % [1] | ||
| – teollisuus | 12,8 % [1] | ||
| – palvelut | 48,9 % [1] | ||
| Aikavy?hyke | UTC+7 / UTC+9 | ||
| – kes?aika | ei k?yt?ss? | ||
| Itsen?isyys Alankomaista – julistautui – tunnustettu |
17. elokuuta 1945 27. joulukuuta 1949 |
||
| Lyhenne | ID | ||
| – ajoneuvot: | RI | ||
| – lentokoneet: | PK | ||
| Kansainv?linen suuntanumero |
+62 | ||
| Tunnuslause | Bhinneka Tunggal Ika (vanhaa jaavan kielt?: Erilaisuudessaan yhten?inen) | ||
| Kansallislaulu | ”Indonesia Raya” | ||
.svg)
Indonesian tasavalta eli Indonesia (indonesiaksi Republik Indonesia) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sek? Borneo. Indonesian v?kiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman nelj?nneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmist?inen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan p??kaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, It?-Timorin ja Malesian, kanssa, sill? Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen l?hialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkitt?v? alue ainakin 600-luvulta l?htien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksi? Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta l?htien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat l?yt?retkikaudella kesken??n saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan j?lkeen vuonna 1945[4], 350 vuotta kest?neen Alankomaiden siirtomaavallan p??tytty?, Indonesia sai itsen?isyyden. Sen j?lkeen maan historia on ollut myrskyis?, sill? vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimm?inen presidentti oli Sukarno[4].
Indonesian noin 17 000 saarella[4] el?? useita toisistaan eroavia etnisi?, kielellisi? ja uskonnollisia ryhmi?. Niist? jaavalaiset ovat suurin ja poliittisesti hallitseva ryhm?. Jaava on keskussaari, jonka l?nsiosassa on maan p??kaupunki Jakarta[4]. Yhten?inen identiteetti on Indonesiassa syntynyt kansallisen kielen, muslimienemmist?isen v?est?n ja siirtomaavallan sek? sit? vastaan k?ydyn kamppailun kautta. Indonesian kansallinen tunnuslause Bhinneka tunggal ika ("erilaisuudessaan yhten?inen", kirjaimellisesti "monta, silti yksi"), ilment?? maan monimuotoisuutta. Separatismi ja muut j?nnitteet ovat kuitenkin aiheuttaneet v?kivaltaisuuksia, jotka ovat haitanneet maan poliittista ja taloudellista vakautta. Suuresta v?kiluvusta ja tihe?sti asutuista seuduista huolimatta Indonesiassa on laajoja luonnontilaisia alueita, joilla vallitsee maailman toiseksi suurin biodiversiteetti. Vaikka Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, k?yhyys on yksi nyky-Indonesiaa m??ritt?vist? piirteist?. Indonesia on trooppista aluetta ja kuuluu tulivuorivy?hykkeeseen.[4]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Nimi Indonesia on per?isin latinan sanasta Indus, joka tarkoittaa Intiaa, ja kreikan sanasta nesos, joka tarkoittaa saarta.[5] Englantilainen kansatieteilij? George Earl ehdotti vuonna 1850 ”Intian saariston tai Malaijin saariston” asukkaille nimi? Indunesians ja Malayunesians.[6] Samassa julkaisussa Earlin oppilas James Richardson Logan k?ytti nime? Indonesia synonyymina ”Intian saaristolle”.[7] Alankomaiden It?-Intian julkaisuissa kirjoittaneet hollantilaiset tieteilij?t eiv?t kuitenkaan juuri halunneet k?ytt?? Indonesia-nime?. Sen sijaan he kutsuivat aluetta nimill? Malaijien saaristo (Maleische Archipel); Alankomaiden It?-Intia (Nederlandsch Oost Indi?), yleisesti Indi?, It? (de Oost) ja jopa Insulinde.[8]
Nimi Indonesia yleistyi vuodesta 1900 l?htien yliopistopiireiss? Alankomaiden ulkopuolella, ja indonesialaiset nationalistiryhm?t ottivat sen my?s k?ytt??n.[9] Adolf Bastian Berliinin yliopistosta teki nimen suosituksi kirjansa Indonesien oder die Inseln des Malayichen Archipels, 1884–1894 kautta. Ensimm?inen nime? k?ytt?nyt indonesialainen oppinut oli Suwardi Suryaningrat, joka perusti Alankomaihin vuonna 1913 Indonesisch Pers-bureau -nimisen uutistoimiston.[10]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Indonesia koostuu 17 508 saaresta, joista noin 6 000 on asuttuja.[11] Saaret sijaitsevat p?iv?ntasaajan molemmilla puolilla. Viisi suurinta saarta ovat Jaava, Sumatra, Borneo (Indonesian puoleinen osa Kalimantan), Uusi-Guinea (Indonesian puoleinen osa L?nsi-Uusi-Guinea) ja Sulawesi. Indonesialla on maarajaa Malesian kanssa Borneon ja Sebatikin saarilla, Papua-Uuden-Guinean kanssa Uuden-Guinean saarella ja It?-Timorin kanssa Timorin saarella. Indonesialla on my?s aluevesirajaa pohjoisessa Singaporen, Malesian ja Filippiinien kanssa sek? etel?ss? Australian kanssa kapeissa salmissa.[1] Maan p??kaupunki ja suurin kaupunki, Jakarta, sijaitsee Jaavan saarella.[11] Muita arviolta yli kahden miljoonan asukkaan kaupunkeja ovat Surabaya, Bekasi, Bandung ja Medan.[12]
Yhteens? 1 904 569 neli?kilometrin suuruisena Indonesia on pinta-alaltaan maailman 15. suurin valtio.[1][13] Maan keskim??r?inen v?est?tiheys vuonna 2006 oli 134 henke? neli?kilometri? kohden, 79. suurin maailmassa.[14] Kuitenkin Jaavalla, maailman v?kirikkaimmalla saarella,[15] v?est?tiheys on 940 henke? neli?kilometri? kohden. Indonesian korkein vuori on 5 030 metri? korkea Puncak Jaya Papualla[1] ja suurin j?rvi 1 145 neli?kilometrin suuruinen Toba Sumatralla.[16] Maan pisimm?t joet ovat Kalimantanilla, ja niihin kuuluvat Mahakam, Kapuas ja Barito.[17]
Indonesian sijainti Tyynenmeren, Euraasian ja Australian mannerlaattojen reunoilla on synnytt?nyt maan alueelle lukuisia tulivuoria ja aiheuttaa usein maanj?ristyksi?. Indonesiassa on ainakin 150 aktiivista tulivuorta,[18] joihin kuuluvat Krakatau ja Tambora. Molemmat ovat kuuluisia tuhoisista purkauksistaan 1800-luvulla. Tobaj?rven supertulivuoren purkaus noin 70 000 vuotta sitten oli yksi kaikkien aikojen suurimmista purkauksista ja maailmanlaajuinen luonnonkatastrofi. Viimeaikaisiin seismisen aktiivisuuden aiheuttamiin katastrofeihin kuuluvat vuoden 2004 Intian valtameren maanj?ristys, joka surmasi arviolta 167 736 henke? Pohjois-Sumatralla,[19] ja Jaavan maanj?ristys vuonna 2006. Vulkaaninen tuhka on kuitenkin merkitt?v? tekij? maan hedelm?llisyydess?, ja se on mahdollistanut Jaavan ja Balin tihe?n asutuksen.[20]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Koska Indonesia sijaitsee p?iv?ntasaajalla, maassa vallitsee trooppinen ilmasto. Vuodessa on toisistaan selv?sti erottuvat kuivakausi ja monsuunin aiheuttama sadekausi. Vuosittainen keskim??r?inen sadem??r? on Jakartassa 1 650 ja Ambonissa 3 640 millimetri?.[21] Maan l?nsi- ja pohjoisosat saavat eniten sadetta. Yleisesti ottaen ilman suhteellinen kosteus on suuri, tyypillisesti 70–90 %. L?mp?tilat vaihtelevat vuoden aikana vain v?h?n: rannikkotasangoilla on keskim??rin 28 °C, sis?maassa ja vuoristoissa 26 °C, ja korkeimmilla vuorilla 23 °C.[22]
El Ni?o aiheuttaa suuria vaihteluita vuosittaisiin sadem??riin. Vuonna 1997 koettiin paha kuivuus, kun taas vuosina 2001 ja 2009 aluetta koettelivat rankkasateet ja tulvat.[21]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Indonesian koon, trooppisen ilmaston ja saaristoluonteen vuoksi maassa on maailman toiseksi korkein biodiversiteetti Brasilian j?lkeen.[23] Maan kasvillisuus ja el?imist? ovat sekoitus aasialaisia ja australaasialaisia lajeja. Sundan jalustan saaret (Sumatra, Borneo, Jaava ja Bali) olivat aiemmin yhteydess? manner-Aasiaan, ja niill? asuu runsaasti aasialaista el?imist??. Suuria lajeja, kuten sumatrantiikeri, jaavansarvikuono, oranki, norsu ja leopardi eli aiemmin runsaasti aina Balilla saakka, mutta niiden m??r?t ja asuinalueet ovat pienentyneet rajusti.[24]
Mets?t peitt?v?t noin 60 prosenttia Indonesiasta.[25] Pienemm?n ja tihe?mmin asutun Jaavan saaren mets?t on kuitenkin suureksi osaksi tuhottu ihmisasutuksen ja maatalouden tielt?. Sumatralla ja Kalimantanilla kasvillisuus on p??osin aasialaista. Sulawesilla, Pienill? Sundasaarilla ja Molukeilla, jotka ovat olleet pitk??n erossa mantereesta, on sen sijaan oma ainutlaatuinen kasvillisuutensa ja el?imist?ns?.[26] Papua oli yhteydess? Australian mantereeseen, ja sen kasvillisuus ja el?imist? poikkeavat siksi muista Indonesian saarista.[27]
Indonesian 80 000 kilometrin pituista rannikkoa ymp?r?i trooppinen meri, joka on vaikuttanut maan lajiston monimuotoisuuteen. Indonesialla on lukuisia meri- ja rannikkoekosysteemeit?, joihin kuuluu esimerkiksi rantoja, dyynej?, estuaareja, mangrovemetsi?, koralliriuttoja, vuorovesialueita ja pieni? saariekosysteemej?.[5]
Brittil?inen luonnontieteilij? Alfred Russel Wallace kuvaili jakolinjan Indonesian aasialaisen lajiston ja australaasialaisen lajiston v?lill?.[28] Se tunnetaan Wallacen linjana, ja se kulkee suurin piirtein pohjoisesta etel??n Sundan jalustan reunalla Kalimantanin ja Sulawesin v?liss? sek? syv?n Lombokinsalmen kautta Lombokin ja Balin v?liss?. Linjan l?nsipuolella lajisto on aasialaistyyppist?, Lombokilta it??n taas enemm?nkin australialaista. Kirjassaan The Malay Archipelago (1869) Wallace kuvailee useita linjaa ymp?r?iv?lle alueelle kotoper?isi? lajeja.[29] Alue on nimetty Wallaceaksi.[28]
Indonesian tihe? v?est? ja nopea teollistuminen ovat aiheuttaneet vakavia ymp?rist?ongelmia. Ne eiv?t useinkaan saa paljon huomiota k?yhyyden ja heikon, alirahoitetun hallinnon vuoksi.[30] Ongelmiin kuuluvat suurimittainen metsien tuhoaminen (josta suuri osa tapahtuu laittomasti) ja siihen liittyv?t mets?palot, jotka aiheuttavat savuhaittoja L?nsi-Indonesiassa, Malesiassa ja Singaporessa, meren luonnonvarojen liikak?ytt? sek? nopeaan kaupungistumiseen ja talouskehitykseen liittyv?t ongelmat. Niihin kuuluvat ilmansaasteet, liikenneruuhkat, j?tteiden hallinta ja vesikysymykset.[30] Indonesian metsist? oli vuonna 2008 j?ljell? en?? vajaat puolet vuoteen 1982 verrattuna.[31] Elinymp?rist?jen tuhoutuminen uhkaa Indonesialle kotoper?isten ja muiden lajien selviytymist?. Niihin kuuluu 140 nis?k?slajia, jotka Kansainv?linen luonnonsuojeluliitto on m??ritellyt vaarantuneiksi ja joista 15 lajia on ??rimm?isen uhanalaisia, mukaan lukien sumatranoranki.[32]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkeli: Indonesian historia
Varhaiset vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Homo erectuksen yleisesti jaavanihmisen? tunnetuista fossiilij??nteist? on p??telty, ett? Malaijien saaristossa on ollut asutusta ainakin 500 000 vuotta sitten.[33] Malaijien saaristoon tulleet austronesialaiset olivat todenn?k?isesti l?ht?isin Etel?-Kiinasta, josta he Taiwanin kautta saapuivat Filippiineille noin 3000 eaa., It?-Indonesian saarille ja Borneoon noin 2000 eaa. sek? Uuteen-Guineaan, Jaavalle ja Sumatralle noin 1500–1000 eaa.[34] Villiriisi? on viljelty Sulawesin saarella ainakin jo noin 3000 eaa. ja varhaisimmat todisteet riisin m?rk?viljelyst? ovat 700-luvulta jaa.[35] Varhaisimmat arkeologiset todisteet kaupank?ynnist? Kiinan ja Intian kanssa ovat kahdelta ensimm?iselt? vuosisadalta eaa. Balilta on l?ydetty 1. vuosisadalta per?isin olevista haudoista intialaisia esineit? ja Intian kaakkoisrannikolta on l?ydetty 100-luvulta eaa. per?isin olevia indonesialaisten veneiden hylkyj?.[36]
Hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Malaijien saariston ensimm?inen nimelt? tunnettu poliittinen yksikk? oli Kantoli, josta ei tiedet? muuta kuin nimi ja ett? se oli Srivijayan edelt?j?.[37][38] Srivijayan kuningaskunta syntyi todenn?k?isesti jo 500-luvulla, sill? kiinalaisten tullessa sinne 600-luvun lopulla yhteiskunta oli pitk?lle kehittynyt.[39] 600-luvun lopulta l?htien Srivijaya alkoi laajeta ja 1100-luvun lopulla sen alueet k?sittiv?t Sumatran, Malakan niemimaan sek? osia Jaavan ja Borneon saarista. Srivijaya oli thalassokratia eli merivalta. Sen hallussa olivat Malakansalmi ja Sundansalmi, jotka olivat alueen t?rkeimm?t merireitit. Niiden kautta kulkivat Kiinan ja Intian v?liset kauppareitit sek? Malaijien saariston koko kaupank?ynti.[40] Muita merkitt?vi? kuningaskuntia olivat saariston it?osissa Mataramin kuningaskunta (732-1045) ja sen seuraaja Kedirin kuningaskunta (1045-1221).
Srivijaya alkoi hajota 1200-luvulla ja 1290 Singhasari valloitti sen. Singhasarin valtakausi j?i lyhyeksi, sill? mongolit tuhosivat sen 1293. Singhasarin raunioille syntyi Malaijien saariston seuraava suurvalta Majapahit (1293-1527). Alueellisesti Majapahit k?sitti l?hes koko nyky-Indonesian sek? Malakan niemimaan ja It?-Timorin. Majapahitin hajoaminen alkoi 1400-luvulla ja 1500-luvun alkupuolella siit? oli en?? j?ljell? Kediri, jonka Demakin sulttaanikunta valloitti 1527.
Srivijaya ja Majapahit ovat suuri kansallisen ylpeyden aihe indonesialaisille ja samalla osoitus Indonesian historian suuruudesta. Poliitikot ovat k?ytt?neet Srivijayan ja Majapahitin kuningaskuntien hallitsemia alueita perusteluna Indonesian nykyisille rajoille.[41]
Hindulais-buddhalaisten kuningaskuntien n?kyvin perint? on maailman suurin buddhalainen temppeli Borobudur Jaavalla ja Indonesian suurin hindutemppeli Prambanan. Molemmat kuuluvat UNESCOn maailmanperint?luetteloon.
Islamin valtakausi ja eurooppalaisten tulo
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Vaikka muslimikauppiaat matkustivat Kaakkois-Aasiassa jo varhain islamilaisella kaudella, vanhimmat todisteet islamiin k??ntyneist? ovat 1200-luvulta Pohjois-Sumatralta.[42] Muut Indonesian alueet ottivat islamin vastaan asteittain. Siit? tuli Jaavan ja Sumatran hallitseva uskonto 1500-luvun lopulla. Islam sekoittui suureksi osaksi jo olemassa oleviin kulttuurin ja uskonnon piirteisiin, ja niin syntyi Indonesiassa, erityisesti Jaavalla, nykyisin p??osin harjoitettava islamin muoto.[43] Ensimm?iset eurooppalaiset saapuivat Indonesiaan vuonna 1512, kun portugalilaiset kauppiaat Francisco Serr?on johtamina yrittiv?t monopolisoida itselleen muskotin, mausteneilikan ja kubebapippurin l?hteet Molukeilla.[44] Alankomaalaiset ja brittil?iset kauppiaat tulivat per?ss?. Vuonna 1602 alankomaalaiset perustivat Hollannin It?-Intian kauppakomppanian (VOC), ja heist? tuli hallitseva eurooppalainen valta alueella. Vararikon j?lkeen VOC hajotettiin virallisesti vuonna 1800, ja Alankomaat perustivat Alankomaiden It?-Intian siirtomaakseen.[45]
Suurimman osan siirtomaakautta Alankomaiden valta alueella oli heikkoa, ja vasta 1900-luvun alussa se ulottui Indonesian nykyisille rajoille saakka.[46]Hollantilaiset joukot osallistuivat jatkuvasti kapinoiden kukistamiseen Jaavalla ja sen ulkopuolella. Paikallisten johtajien vaikutusvalta, kuten prinssi Diponegoron Jaavan keskiosassa, Imam Bonjolin Sumatralla ja Pattimuran Molukeilla, ja verinen kolme vuosikymment? kest?nyt sota Acehissa heikensiv?t Alankomaiden hallintoa ja sitoivat siirtomaajoukot konflikteihin.[47]
Toinen maailmansota ja itsen?isyys
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Japanin hy?kk?ys ja sit? seurannut miehitys toisen maailmansodan aikana p??ttiv?t Alankomaiden hallinnon,[48] ja rohkaisivat aiemmin hiljennetty? Indonesian itsen?isyysliikett?. Kaksi p?iv?? Japanin antautumisen j?lkeen elokuussa 1945 vaikutusvaltainen nationalistijohtaja Sukarno julisti maan itsen?iseksi, ja h?net nimitettiin sen presidentiksi. Alankomaat yritti saada maan takaisin hallintaansa. Indonesian vallankumous p??ttyi kuitenkin joulukuussa 1949 siihen, ett? kansainv?lisen painostuksen alla hollantilaiset muodollisesti tunnustivat Indonesian itsen?iseksi.[49] Alankomaille j?i kuitenkin viel? Uuden-Guinean l?nsiosa, mutta Indonesia vaati my?s sit?, ja se liitettiinkin maahan vuonna 1962.[50]
Sukarno siirtyi demokratiasta kohti autoritaarisempaa hallintoa. H?n s?ilytti valtansa tasapainottelemalla toisiaan vastustavien voimien, armeijan, islamin ja kommunistien (PKI) kanssa.[51] Vallankaappausyritys 30. syyskuuta 1965 sai vastaansa armeijan, joka johti v?kivaltaisia kommunisminvastaisia puhdistuksia. Niiden aikana PKI:t? syytettiin kaappausyrityksest? ja puolue k?yt?nn?ss? tuhottiin.[52] Satoja tuhansia ihmisi? surmattiin.[53] Armeijan p??llikk?, kenraali Suharto, syrj?ytti poliittisesti heikentyneen Sukarnon, ja h?net nimitettiin muodollisesti presidentiksi maaliskuussa 1968. H?nen Uuden j?rjestyksen hallintoaan kannatti Yhdysvaltain hallitus,[54] joka rohkaisi ulkomaiden investointeja Indonesiaan. Ne olivat merkitt?v? tekij? seuraavan kolmen vuosikymmenen taloudellisessa kasvussa mutta my?s hallinnon suorittamissa joukkoteurastuksissa.
Indonesia vaati itselleen my?s Portugalin siirtomaata It?-Timoria ja miehittikin sen vuonna 1975, samoihin aikoihin kuin Portugalin muut siirtomaat itsen?istyiv?t. Alueen asukkaat eiv?t kuitenkaan hyv?ksyneet sen liitt?mist? Indonesiaan ja my?s YK tuomitsi miehityksen. Vuonna 2002 Indonesia vet?ytyi sielt? ja It?-Timor itsen?istyi.
Vuosina 1997 ja 1998 Aasian talouskriisi iski pahiten Indonesiaan.[55] Se lis?si tyytym?tt?myytt? maan hallintoa kohtaan[56] ja johti yleisiin mielenosoituksiin. Suharto erosi 21. toukokuuta 1998.[57] Vuonna 1999 It?-Timor ??nesti haluavansa erota Indonesiasta 25 vuotta kest?neen miehityksen j?lkeen. Miehityksen aikaiset sortotoimet ja ihmisoikeusloukkaukset oli tuomittu kansainv?lisesti.[58] Suharton eroa seuranneella Reformasi-kaudella demokratia on vahvistunut; maassa on aloitettu alueellisen autonomian ohjelma, ja ensimm?iset suorat presidentinvaalit pidettiin vuonna 2004. Poliittinen ja taloudellinen ep?vakaisuus, yhteiskunnalliset levottomuudet ja terrorismi ovat hidastaneet kehityst?. Vaikka uskonnollisten ja etnisten ryhmien v?liset suhteet ovat p??osin hyv?t, tyytym?tt?myys ja v?kivalta ovat joillakin alueilla edelleen ongelmia. Acehin sotilaallisen konfliktin lopettamisesta saatiin poliittinen sopu vuonna 2005.[59]
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Katso my?s: Indonesian energiapolitiikka
- Katso my?s: Indonesian ymp?rist?politiikka
- Katso my?s: Ihmisoikeudet Indonesiassa
Indonesia on tasavalta, jossa on presidenttivaltainen j?rjestelm?. P??ministerin virkaa ei ole. Indonesia on yhten?isvaltio, eli valta on keskittynyt keskushallitukselle. Sen j?lkeen kun presidentti Suharto erosi vuonna 1998, maassa on tehty suuria poliittisia ja rakenteellisia uudistuksia. Lains??d?nt?-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa on uudistettu nelj?ll? perustuslakiin vuosina 1999, 2000, 2001 ja 2002 tehdyll? lis?yksell?.[60] Indonesian presidentti on maan valtionp??mies ja armeijan ylip??llikk?, ja h?n johtaa sis?- ja ulkopolitiikkaa. Presidentti nimitt?? ministerineuvoston, jonka j?senten ei tarvitse olla vaaleilla valittuja. Vuoden 2004 presidentinvaaleissa kansa valitsi presidentin ja varapresidentin ensimm?ist? kertaa suoraan.[61] Presidentti voi olla virassa enint??n kaksi per?kk?ist? viisivuotiskautta.
Indonesian korkein kansanedustajisto on Neuvoa-antava kansankokous (MPR). Sen p??teht?v?t ovat perustuslain tukeminen ja sen muuttaminen, presidentin nostaminen valtaan ja valtion politiikan laajojen suuntaviivojen m??rittely.[62] MPR:ss? on kaksi huonetta: kansanedustusneuvosto (DPR), jossa on 550 j?sent?, ja alueellisten edustajien neuvosto (DPD), jossa on 168 j?sent?. DPR hyv?ksyy lains??d?nn?n ja valvoo toimeenpanovaltaa; sen puolueisiin ryhmittyneet j?senet valitaan viisivuotiskausiksi suhteellisella vaalitavalla.[60] Uudistukset vuodesta 1998 l?htien ovat huomattavasti lis?nneet DPR:n merkityst? hallinnossa. Uudistuksiin kuuluu t?ysi valta lains??d?nn?ss? ilman toimeenpanevien elinten puuttumista, se ett? kaikki DPR:n j?senet valitaan vaaleilla ja armeijan edustajille varatut paikat on poistettu, ja vain DPR:lle avoimet perusoikeudet.[63] DPD on vuorostaan parlamentin uusi huone, joka huolehtii alueellisista kysymyksist?. Vuoden 2001 perustuslain lis?yksen mukaan DPD koostuu nelj?st? vaaleilla valitusta puolueeseen kuulumattomasta edustajasta jokaisesta 33 provinssista.[64]
Maan korkein oikeus on Mahkamah Agung eli Indonesian korkein oikeus. Se koostuu j?senist?, jotka presidentti nimitt?? parlamentin laatimasta ehdokaslistasta. Korkeimman oikeuden alapuolella on neliosainen oikeusj?rjestelm?, johon kuuluu yleisi?, uskonnollisia, sotilaallisia ja hallinnollisia oikeusistuimia. Erillinen perustuslakituomioistuin perustettiin vuonna 2003.[65]
Suharton kaatumisen j?lkeen Indonesiassa on tapahtunut paljon edistyst? demokratiassa ja poliittisissa vapauksissa, ja vaikka maassa on edelleen paljon ihmisoikeusongelmia, luokitteli Freedom House sen vuonna 2010 ainoana Kaakkois-Aasian maana vapaaksi (free).[66] Suurimpia ihmisoikeusongelmia ovat kuolemantuomio, Papuan tilanne, uskonnonvapauden rajallisuus, ilmaisunvapauden osittainen rajoittaminen ja haluttomuus k?sitell? aiempien hallintojen ihmisoikeusrikoksia.[67]
Indonesian presidenttin? vuodesta 2014 ollut Joko Widodo valittiin huhtikuussa 2019 presidentinvaaleissa toiselle virkakaudelle. Vaalit h?vinnyt vastaehdokas syytti vaaleja ep?rehellisiksi, mutta sek? vaalien valvontaelin ett? riippumattomat vaalitarkkailijat olivat todenneet vaalit vapaiksi ja rehellisiksi.[68]
Ulkosuhteet ja armeija
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Suharto suhtautui ep?ilev?sti l?nsivaltoihin ja vihamielisesti Malesiaan. H?nen j?lkeens? Indonesian ulkosuhteet ovat keskittyneet kansainv?liseen yhteisty?h?n ja my?nnytyksiin, jotta maan poliittiselle vakaudelle ja talouskehitykselle saataisiin ulkopuolista tukea. Indonesialla on l?heiset suhteet naapureihinsa Aasiassa, ja maa on ASEANin[69] sek? East Asia Summitin perustajaj?sen. Indonesia palautti suhteensa Kiinaan vuonna 1990. Suhteiden viilenemisen olivat aiheuttaneet Suharton kauden alun kommunisminvastaiset puhdistukset.[65] Indonesia on ollut Yhdistyneiden kansakuntien j?sen vuodesta 1950 lukuun ottamatta lyhytt? eroa tammikuusta 1965[70] siksi, ett? Malesia otettiin turvallisuusneuvoston v?liaikaisj?seneksi. Maa oli Sitoutumattomien maiden liikkeen ja Islamilaisen konferenssin perustajaj?sen.[69] Indonesia on allekirjoittanut ASEANin vapaakauppa-aluesopimuksen, ja se on OPECin, Cairns-ryhm?n ja Maailman kauppaj?rjest?n j?sen. Indonesia on saanut humanitaarista ja kehitysapua vuodesta 1966 l?htien, erityisesti Yhdysvalloilta, Euroopalta, Australialta ja Japanilta.[69]
Indonesia on ty?skennellyt muiden valtioiden kanssa saadakseen syytteeseen Al-Qaidaan ja muuhun sotilaalliseen islamismiin liittyneiden pommi-iskujen tekij?it?.[71] Tuhoisassa Balin pommi-iskussa Kutan turistikaupungissa vuonna 2002 kuoli 202 henke?, joista 164 oli ulkomaisia matkailijoita.[72] Iskut ja niit? seuranneet matkustusvaroitukset ovat vahingoittaneet pahasti Indonesian matkailualaa.
Indonesian 300 000 miehen[73] asevoimiin (TNI) kuuluvat maavoimat (TNI-AD), merivoimat (TNI-AL, mukaan lukien merijalkav?ki) ja ilmavoimat (TNI-AU). Armeijan henkil?kunnasta noin 233 000 on aktiivisessa palveluksessa. Puolustusm??r?rahojen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2005 yksi prosentti.[74] Suharton kauden j?lkeen vuodesta 1998 armeijan edustus parlamentissa on poistettu, mutta sill? on silti runsaasti poliittista valtaa.[75] Separatismi Acehin ja Papuan alueilla on johtanut aseellisiin konflikteihin, ja syytteit? ihmisoikeusloukkauksista ja julmuuksista on esitetty molemmilta puolilta.[76] Kolmekymment? vuotta kest?neen Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian armeijan v?lisen sissisodan j?lkeen osapuolet sopivat vuonna 2005 Helsingiss? aselevosta.[77] Papualla on otettu k?ytt??n merkitt?vi? alueellisen autonomian takaavia lakeja, joskin ne ovat j??neet ep?t?ydellisiksi.
Hallinnollinen jako
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkeli: Indonesian provinssit
Hallinnollisesti Indonesia koostuu 34 provinssista, joista kolmella on erikoisasema.[78][1][79] Jokaisella provinssilla on oma poliittinen hallintonsa ja kuvern??rins?. Provinssit on jaettu hallintoalueisiin (kabupaten) ja kaupunkeihin (kota), jotka jaetaan edelleen alapiirikuntiin (kecamatan), ja sen j?lkeen kyl?ryhmiin (joko desa tai kelurahan). Sen j?lkeen kun asetukset alueellisesta itsehallinnosta otettiin k?ytt??n vuonna 2001, hallintoalueista ja kaupungeista on tullut keskeisi? alueellisen jaon yksik?it?. Ne tarjoavat suurimman osan julkisista palveluista. Kyl?taso on eniten l?sn? indonesialaisen p?ivitt?isess? el?m?ss?. Kyl?n tai kaupunginosan asioita hallinnoi vaaleilla valittu lurah tai kepala desa (kyl?p??llikk?).[80]
Aceh, Jakarta, Yogyakarta, Papua ja L?nsi-Papua ovat provinsseja, joilla on tavallista enemm?n valtaa lains??d?nn?ss? ja suurempi autonomia keskushallinnosta kuin muilla provinsseilla. Acehin hallituksella on esimerkiksi oikeus luoda itsen?inen lakij?rjestelm?; vuonna 2003 se otti k?ytt??n ?arian eli islamilaisen lain muodon.[81] Yogyakartalle annettiin erityisalueen status tunnustuksena sen keskeisest? asemasta Indonesian tasavaltalaisten kannattamisessa vallankumouksen aikana. Papua, joka tunnettiin ennen nimell? Irian Jaya, sai autonomian vuonna 2001.[82] Jakartalla puolestaan on erikoisasema maan p??kaupunkialueena.[83]
- Indonesian provinssit ja niiden p??kaupungit
(Indonesialainen nimi suluissa, kun se eroaa suomenkielisest?)
* viittaa provinsseihin, joilla on erikoisasema
Sumatra
- Aceh* (Nanggroe Aceh Darussalam) – Banda Aceh
- Pohjois-Sumatra (Sumatera Utara) – Medan
- L?nsi-Sumatra (Sumatera Barat) – Padang
- Riau – Pekanbaru
- Riausaaret (Kepulauan Riau) – Tanjung Pinang
- Jambi – Jambi
- Etel?-Sumatra (Sumatera Selatan) – Palembang
- Bangka-Belitung (Kepulauan Bangka-Belitung) – Pangkal Pinang
- Bengkulu – Bengkulu (kaupunki)
- Lampung – Bandar Lampung
Jaava
- Jakarta* – Jakarta
- Banten – Serang
- L?nsi-Jaava (Jawa Barat) – Bandung
- Keski-Jaava (Jawa Tengah) – Semarang
- Yogyakarta* – Yogyakarta
- It?-Jaava (Jawa Timur) – Surabaya
Pienet Sundasaaret
- Bali – Denpasar
- L?ntinen Nusa Tenggara (Nusa Tenggara Barat) – Mataram
- It?inen Nusa Tenggara (Nusa Tenggara Timur) – Kupang
Kalimantan (Borneon etel?osa)
- L?nsi-Kalimantan (Kalimantan Barat) – Pontianak
- Keski-Kalimantan (Kalimantan Tengah) – Palangkaraya
- Etel?-Kalimantan (Kalimantan Selatan) – Banjarmasin
- It?-Kalimantan (Kalimantan Timur) – Samarinda
- Pohjois-Kalimantan (Kalimantan Utara) – Tanjung Selor
Sulawesi
- Pohjois-Sulawesi (Sulawesi Utara) – Manado
- Gorontalo – Gorontalo (kaupunki)
- Keski-Sulawesi (Sulawesi Tengah) – Palu
- L?nsi-Sulawesi (Sulawesi Barat) – Mamuju
- Etel?-Sulawesi (Sulawesi Selatan) – Makassar
- Kaakkois-Sulawesi (Sulawesi Tenggara) – Kendari
Molukit
- Molukit (Maluku) – Ambon
- Pohjois-Molukit (Maluku Utara) – Ternate
L?nsi-Uusi-Guinea
- L?nsi-Papua* (Papua Barat) – Manokwari
- Papua* – Jayapura
P??kaupungin siirto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Presidentti Widodo ilmoitti vuonna 2019, ett? maa alkaa valmistella p??kaupungin siirron It?-Kalimantanin provinssiin, Borneon saarelle. Symbolisesti siirrolla olisi iso merkitys, sill? Widodon sanoin uusi p??kaupunki olisi ensimm?inen, jonka indonesialaiset itse ovat valinneet. Uuden p??kaupungin nimeksi tulee Nusantara.[84] K?yt?nn?nl?heisempi? syit? olivat Jakartan saasteet, ruuhkat ja alttius luonnonkatastrofeille. Siirron kustannuksiksi arvioidaan 30 miljardia euroa.[85].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Indonesian ostovoimakorjattu bruttokansantuote (BKT) oli vuonna 2011 arviolta noin 1 139 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, henke? kohden 4 700 dollaria. Teollisuus muodostaa talouden suurimman osa-alueen, ja tuottaa 47,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Palvelut muodostavat 38,9 prosenttia ja maatalous 14,7 prosenttia BKT:st?. Palvelualoilla ty?skentelee kuitenkin enemm?n ihmisi? kuin talouden muilla osa-alueilla, 48,9 prosenttia maan ty?ik?isest? v?est?st?. Teollisuudessa ty?skentelee 12,8 prosenttia ja maataloudessa 38,3 prosenttia ty?voimasta. Merkitt?viin teollisuudenaloihin kuuluvat ?ljyn- ja kaasuntuotanto, tekstiilit, vaatteet, elintarvikkeet, lannoitteet ja kaivostoiminta. T?rkeit? maataloustuotteita ovat mm. palmu?ljy, riisi, tee, kahvi, mausteet ja kumi.[1]
Indonesian suurimmat vientimaat ovat Japani (29,4 prosenttia viennist? vuonna 2006), Singapore (11,8 prosenttia), Yhdysvallat (11,5 prosenttia), Kiina (7,7 prosenttia) ja Etel?-Korea (6,4 prosenttia). Suurimmat tuojat ovat vuorostaan Singapore (29,6 prosenttia), Kiina (11,2 prosenttia) ja Japani (8,8 prosenttia). Vuonna 2006 Indonesian kauppatase oli positiivinen: viennist? saatiin tuloja 102,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja tuontikustannukset olivat 73 miljardia dollaria. Indonesialla on huomattavat luonnonvarat, joihin kuuluu raaka?ljy?, maakaasua, tinaa, kuparia ja kultaa. Maa tuo eniten koneita ja laitteita, kemikaaleja, polttoaineita ja elintarvikkeita.[1]
1960-luvulla maan talous heikkeni voimakkaasti poliittisen ep?tasapainon, nuoren ja kokemattoman hallituksen ja taloudellisen nationalismin vuoksi. Seurauksena oli ??rimm?ist? k?yhyytt? ja elintarvikepula. Kun Sukarnon hallitus kaatui 1960-luvun puoliv?liss?, talous oli kaaoksessa: inflaatio oli 1 000 prosenttia vuodessa, vientitulot supistuivat, infrastruktuuri rapistui, tehtaat toimivat minimikapasiteetilla ja investoinnit olivat v?h?isi?. Uusi hallinto toi maahan kurinalaisemman talouspolitiikan, jonka seurauksena inflaatio laski, valuutta vakautui ja maahan saatiin houkutelluksi ulkomaista apua ja investointeja. Indonesia on OPECin ainoa j?sen Kaakkois-Aasiassa. 1970-luvun korkeat ?ljyhinnat toivat vientituottoja, joiden ansiosta talous kasvoi yli 7 prosenttia vuosina 1968–1981. Ylis??telyn ja laskevien ?ljyhintojen vuoksi kasvu hidastui keskim??rin 4,3 prosenttiin vuosina 1981–1988. 1980-luvun lopulla aloitettiin useita talousuudistuksia, joihin kuuluivat rupian hallittu devalvaatio vientituotteiden kilpailukyvyn lis??miseksi ja s??ntelyn v?hent?minen.[86] Kun taloutta j?lleen uudistettiin 1980-luvun lopulla, ulkomaisia investointeja virtasi Indonesiaan, erityisesti teollisuustuotantoon. Vuosina 1989–1997 maan talous kasvoi keskim??rin yli 7 prosenttia vuodessa.[86][87]
Aasian talouskriisi iski vuosina 1997–1998 rajuimmin juuri Indonesiaan. Maan valuutan Indonesian rupian vaihtokurssi dollaria vastaan putosi 2 000 rupiasta 18 000 rupiaan. Bruttokansantuote kutistui 13,1 prosenttia.[87] Suhde on sen j?lkeen tasaantunut noin 10 000 rupiaan dollaria kohden. Talous on parantunut huomattavasti, vaikkakin hitaasti. Poliittinen ep?vakaisuus vuodesta 1998 l?htien, hitaat talousuudistukset ja korruptio hallinnon ja talouden kaikilla tasoilla ovat vaikeuttaneet toipumista.[88][89] Transparency International on sijoittanut Indonesian korruptioindeksiss??n sijalle 143 yhteens? 180 tutkitusta maasta.[90] Maan bruttokansantuote kuitenkin kasvoi yli viisi prosenttia vuosina 2004 ja 2005, ja kasvun on ennustettu nousevan.[91] Kasvu ei kuitenkaan ole niin voimakasta, ett? ty?tt?myys v?henisi merkitt?v?sti,[89][92] tai nopeuttaisi palkkojen nousua. Polttoaineen ja riisin hintojen nousu on pahentanut k?yhyytt?. Vuonna 2005 valtion oli pakko v?hent?? suuria tukiaan polttoaineiden hintoihin kansainv?listen ?ljyhintojen noustessa, mik? oli merkitt?v? syy inflaatioon ja vaikeuksiin. Vuonna 2006 arviolta 17,8 prosenttia maan v?est?st? eli k?yhyysrajan alapuolella, ja 49,0 prosenttia eli alle kahdella dollarilla p?iv?ss?.[93]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Indonesiassa on 676 lentokentt??. Rautatiet? on noin viisituhatta kilometri? ja p??llystetty? maantiet? noin 260 000 km.[1] Saarten v?lill? liikutaan laivoilla ja lautoilla. Suurin laivayhti? on valtiollinen Pelni. Maantieliikenne on kaoottista varsinkin Jaavalla ja Balilla. Monet matkailijat vuokraavat moottoripy?r?n.[94]
Jakartan ja Surabayan v?lille suunnitellaan 685 km pitk?? erikoisnopeaa junayhteytt?, jolla matka taittuisi 2,5 tunnissa. Nykyisin matka kest?? linja-autolla 10–14 tuntia, ruuhkissa jopa 18 tuntia. Kaupunkien v?lill? on lentoyhteys kerran tunnissa, mutta lentoasemien kapasiteetti l?hestyy yl?rajaansa.[11]
V?est?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Katso my?s: Indonesian kansat
Vuoden 2000 v?est?nlaskennan mukaan Indonesian v?kiluku oli noin 206 miljoonaa, ja vuonna 2010 maan tilastokeskus arvioi sen kasvaneen yli 237 miljoonaan.[95] 124 miljoonaa henke? asuu Jaavan saarella, joka on maailman v?ekk?in saari.[15] 1960-luvulta asti noudatetusta, suhteellisen tehokkaasta perhesuunnitteluohjelmasta huolimatta v?est?n ennustetaan kasvavan yhteens? 315 miljoonaan vuoteen 2035 menness?. Ennuste perustuu arvioituun nykyiseen 1,25 prosentin vuosittaiseen v?est?nkasvuun.[96]
Suurin osa indonesialaisista on Taiwanilta kotoisin olevien, austronesialaisia kieli? puhuneiden kansojen j?lkel?isi?. Toinen merkitt?v? ryhm? on melanesialaiset, jotka asuvat maan it?osassa. Indonesiassa on noin 300 etnist? ryhm??, ja maassa puhutaan 742 kielt? ja murretta[97] Suurin kieli on jaava, jota puhuu 42 prosenttia v?est?st?. Jaavankieliset ovat maan poliittisesti ja kulttuurisesti hallitseva v?est?ryhm?.[98] Sundalaiset, malaijit ja maduralaiset ovat suurimmat ei-jaavalaiset v?est?ryhm?t. Pienet, mutta merkitt?v?t kiinalaisten, intialaisten, eurooppalaisten ja arabien ryhm?t asuvat p??osin kaupunkialueilla. Tunne kuulumisesta yhteiseen Indonesian kansakuntaan on l?sn? vahvojen alueellisten identiteettien rinnalla.[99] Maan yhteiskunta on pysynyt suureksi osaksi harmonisena, vaikka sosiaaliset, uskonnolliset ja etniset j?nnitteet ovat paikoin aiheuttaneet pahoja v?kivaltaisuuksia. Maansis?inen muuttoliike (mukaan lukien virallinen transmigrasi-ohjelma) on aiheuttaneet v?kivaltaa, kuten paikallisten dayakien toteuttaman satojen maduralaisten joukkomurhan L?nsi-Kalimantanilla ja konfliktit Molukeilla, Keski-Sulawesilla ja L?nsi-Papualla. Indonesiankiinalaiset ovat vaikutusvaltainen etninen v?hemmist?, joka muodostaa alle kaksi prosenttia v?est?st?. Kiinalaiset hallitsevat suurta osaa maan yksityisest? kaupank?ynnist? ja varallisuudesta.[100] Seurauksena on ollut huomattavaa katkeruutta ja jopa v?kivaltaa kiinalaisia vastaan.[101]
Maan virallinen kansallinen kieli on indonesia, jota puhuu valtaosa indonesialaisista. Sit? opetetaan kouluissa kautta maan. Se on kaupank?ynnin, politiikan, tiedotusv?lineiden, koulutuksen ja akateemisen maailman kieli. Alun perin se toimi alueen, mukaan lukien nykyisen Malesian, lingua francana, ja se on l?heist? sukua malaijin kielelle. Indonesian k?ytt?? alkoivat edist?? ensimm?isen kerran nationalistit 1920-luvulla, ja se julistettiin maan viralliseksi kieleksi Indonesian itsen?istyess? vuonna 1945. Suurin osa indonesialaisista puhuu ainakin yht? useista sadoista paikallisista kielist? (bahasa daerah), usein ?idinkielen??n. Niist? maan suurimman etnisen ryhm?n kieli, jaavan kieli on puhutuin.[1] Toisaalta Papualla puhutaan yli 700:aa alkuper?ist? papualaista ja austronesialaista kielt? vain 2,7 miljoonan asukkaan alueella.[102]
Vaikka Indonesian perustuslain mukaan maassa on taattava uskonnonvapaus,[103] virallisesti tunnustettuja uskontoja on vain kuusi: islam, protestanttisuus, katolisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus.[104] Vaikka Indonesia ei ole islamilainen valtio, se on v?kiluvultaan maailman suurin muslimienemmist?inen maa. L?hes 80 prosenttia indonesialaisista on vuoden 2000 v?est?nlaskennan mukaan muslimeita.[1] V?est?st? on kristittyj? 11 prosenttia, josta noin kaksi kolmasosaa protestantteja. Kaksi prosenttia on hindulaisia ja yksi prosentti buddhalaisia. Suurin osa indonesialaisista hinduista on balilaisia,[105] ja suurin osa buddhalaisista kuuluu maan kiinalaisv?est??n.[106] Vaikka hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat nykyisin v?hemmist?uskontoja, niill? on ollut huomattava vaikutus maan kulttuuriin. Islam saapui Indonesiaan aluksi Pohjois-Sumatralle 1200-luvulla kauppiaiden v?lityksell?. Siit? tuli maan valtauskonto 1500-luvulla.[107] Katolilaisuuden toivat maahan ensimm?iset portugalilaiset siirtomaavalloittajat ja l?hetyssaarnaajat,[108] ja protestanttisuus levisi p??osin alankomaalaisten kalvinistien ja luterilaisten l?hetyssaarnaajien vaikutuksesta siirtomaakaudella.[109] Suuri osa indonesialaisista, kuten jaavalaiset abanganit, Balin hindut ja kristityt dajakit, harjoittavat uskontoaan v?hemm?n puhdasoppisessa, synkretistisess? muodossa, johon on sekoittunut paikallisia tapoja ja uskomuksia.[110]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Indonesiassa on noin 300 etnist? ryhm??, joilla on kaikilla vuosisatojen kuluessa kehittyneet omat kulttuuriperint?ns?. Maan kulttuuriin ovat vaikuttaneet muun muassa intialainen, arabialainen, kiinalainen, malaijilainen ja eurooppalainen kulttuuri. Hindulaisesta kulttuurista ja mytologiasta on aineksia esimerkiksi perinteisiss? jaavalaisissa ja balilaisissa tansseissa, kuten my?s wayang kulit -nukketeatterissa. My?s Indonesian arkkitehtuuriin on perinteisesti vaikuttanut eniten intialainen arkkitehtuuri, mutta my?s Kiinasta, arabeilta ja Euroopasta saadut vaikutteet ovat j?tt?neet siihen j?lkens?.[111]
Perinteisi? tekstiilej?, kuten batiikki ja ikat, valmistetaan sek? vientiin ett? kotimaiseen k?ytt??n. Pitk?hihainen batiikkipaita hyv?ksyt??n juhlapuvuksi kaikissa etnisiss? ryhmiss? l?nsimaalaistyylisen tumman puvun rinnalla.[111]
Perinteiseen indonesialaiseen musiikkiin kuuluvat gamelan ja keroncong. Suosittu nykyaikainen populaarimusiikin laji on dangdut, joka on saanut vaikutteita arabialaisesta, intialaisesta ja malaijien kansanmusiikista. Indonesialainen elokuva oli suosionsa huipulla 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.[112] Se koki alennustilan 1900-luvun lopussa, mutta 2000-luvun ensimm?isell? vuosikymmenell? kotimaisten elokuvien tuotanto kasvoi kuudesta yli kahdeksaankymmeneen.[113]
Vanhimmat Indonesiasta l?ydetyt kirjoitukset ovat sanskritinkielisi? tekstej?, jotka on ajoitettu 400-luvulle. Maan kirjallisuuden merkitt?vi? hahmoja ovat olleet hollantilainen kirjailija Multatuli, joka arvosteli indonesialaisten kohtelua Alankomaiden siirtomaakaudella, itsen?isyytt? edelt?v?t sumatralaiset nationalistikirjailijat ja poliitikot Muhammad Yamin ja Hamka[114] sek? maan tunnetuin romaanikirjailija Pramoedya Ananta Toer.[115] Monilla indonesialaisilla kansoilla on omat, vahvat suulliset perinteens?, jotka ovat auttaneet heid?n kulttuuriperint?ns? s?ilytt?misess? ja m??rittelyss?. Tiedotusv?lineiden vapaus on lis??ntynyt Indonesiassa huomattavasti presidentti Suharton valtakauden j?lkeen. Suharton aikana nykyisin lakkautettu Informaatioministeri? valvoi ja kontrolloi kotimaisia tiedotusv?lineit? ja hankaloitti ulkomaisten viestinten toimintaa.[116] Maan televisioverkkoon kuuluu kymmenen kaupallista, maanlaajuista kanavaa ja alueellisia kanavia, jotka kilpailevat julkisen TVRI:n kanssa. Interneti? k?ytt?? kansasta v?hemmist?: vuonna 2007 k?ytt?ji? oli Indonesiassa 20 miljoonaa.[117]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Indonesian keitti? vaihtelee alueen, vuodenajan ja yhteiskuntaluokan mukaan. Siin? on vaikutteita kiinalaisesta, l?nsimaisesta, intialaisesta ja L?hi-id?n keitti?ist?. Riisi on useimmilla alueilla p??ruoka-aine, jota tarjoillaan kasvis- ja liharuokien kanssa. Perusraaka-aineita ovat mausteet (erityisesti chili), kookosmaito, kala ja kana. Molukeilla ja Sulawesissa sy?d??n kuitenkin saagoa ja L?nsi-Timorilla maissia enemm?n kuin riisi?.[111]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Indonesian suosituimmat urheilulajit ovat sulkapallo ja jalkapallo: maan korkein sarjataso jalkapallossa on Liga Indonesia. Jalkapallomaajoukkue on esiintynyt MM-kilpailuissa historiansa aikana kerran.[118] My?s koripallo oli erityisesti 1940-luvulla suosittua ja 2000-luvulla laji on nostanut suosiotaan nuorison keskuudessa.[119] Maan koripallomaajoukkue on sijoittunut Aasian-mestaruuskilpailuissa parhaimmillaan nelj?nneksi.[120] Perinteisiin urheilulajeihin kuuluvat sepak takraw ja Maduralla harrastetut h?rk?kilpailut. Alueilla, joilla on aiemmin sodittu heimosotia, pidet??n niit? muistuttavia kilpailuja, kuten caci Floresilla ja pasola Sumballa. Indonesialainen kamppailulaji on pencak silat. Urheilu on Indonesiassa yleens? miesten hallitsemaa, ja yleis?lajeihin liitet??n usein laiton uhkapeli.[96]
Media
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Freedom House arvioi vuonna 2017 Indonesian median olevan osittain vapaa, mik? johtuu esimerkiksi siit?, ett? Papuan ihmisoikeuksien tilanteesta raportoineiden toimittajien viisumeja on peruttu.[121]. Toimittajat ilman rajoja katsoi my?s L?nsi-Papuaa koskevan uutisoinnin olevan huolenaihe maan mediassa, sill? monet toimittajat harjoittavat siit? raportoidessaan my?s itsesensuuria.[122]
Indonesian yleisradioyhti? on nimelt??n TVRI, joka on perustettu vuonna 1962.
Indonesialaisia sanomalehti? ovat muun muassa Kompas, Jawa Pos, Bisnis Indonesia ja Republika.[122]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Indonesia – saarien kulttuurit, Museovirasto 1993, ISBN 951-9075-59-3
- Friend, T.: Indonesian Destinies. Harvard University Press, 2003. ISBN 0-674-01137-6
- Munoz, Paul Miche: Early Kingdoms of the Indonesian Archipelago and the Malay Peninsula. Singapore: Editions Didier Millet, 2006. ISBN 9814155675 (englanniksi)
- Nilakanta Sastri, K. A.: Sri Vijaya. Bulletin de l'Ecole fran?aise d'Extrême-Orient, 1940, 40. vsk, nro 2, s. 239-313. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 1.10.2010. (englanniksi)
- Ricklefs, M. C.: A History of Modern Indonesia since c.1300, Second Edition. MacMillan, 1991. ISBN 033357690X
- Schwarz, A.: A Nation in Waiting: Indonesia in the 1990s. Westview Press, 1994. ISBN 1-86373-635-2
- Taylor, Jean Gelman: Indonesia: Peoples and Histories. New Haven and London: Yale University Press, 2003. ISBN 0-300-10518-5 Indonesia Peoples and Histories (pdf). (englanniksi)
- Vickers, Adrian: A History of Modern Indonesia. Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-54262-6
- Frederick W H & Worden R L (toim.): Indonesia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1993 / 2011. ISBN 978-0-8444-0790-6 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Indonesia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Countries in the world by population (2023) worldometer. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
- ↑ a b c d e Indonesia – saarien kulttuurit, s. 2. Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-59-3
- ↑ a b Tomascik, T., Mah, J.A., Nontji, A., Moosa, M.K.: The Ecology of the Indonesian Seas – Part One. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-078-7
- ↑ Earl, George S. W.: On The Leading Characteristics of the Papuan, Australian and Malay-Polynesian Nations. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 119.
- ↑ Logan, James Richardson: The Ethnology of the Indian Archipelago: Embracing Enquiries into the Continental Relations of the Indo-Pacific Islanders. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 4:252–347. ; Earl, George S. W.: On The Leading Characteristics of the Papuan, Australian and Malay-Polynesian Nations. Journal of the Indian Archipelago and Eastern Asia (JIAEA), 1850, s. 254, 277–278.
- ↑ T?m? nimi tuli k?ytt??n vuonna 1860 Multatulin vuonna 1859 kirjoittamasta vaikutusvaltaisesta romaanista Max Havelaar. Justus M. van der Kroef: The Term Indonesia: Its Origin and Usage s. 166–171. 1951. Journal of the American Oriental Society, n. 71.
- ↑ Jusuf M. van der Kroef: The Term Indonesia: Its Origin and Usage s. 166–171. 1951. Journal of the American Oriental Society, n. 71.
- ↑ Anshory, Irfan: Asal Usul Nama Indonesia Pikiran Rakyat.
- ↑ a b c High Speed Train Prject in Indonesia (PDF) 2010. Ministry of Transportation, Indonesia. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Indonesia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Rank Order Area (The World Factbook) Central Intelligence Agency.
- ↑ Population density – Persons per km2 2006 (CIA world factbook) Photius Coutsoukis.
- ↑ a b Calder, Joshua: Most Populous Islands World Island Information.
- ↑ The Incredible Lake Toba Indonesia's Official Tourism Website. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Kalimantan Indonesiska Ambassaden i Sverige. Viitattu 30.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Volcanoes of Indonesia (Global Volcanism Program) Smithsonian Institute.
- ↑ The Human Toll (UN Office of the Special Envoy for Tsunami Recovery) United Nations.
- ↑ Marshall Cavendish: World and Its Peoples: Eastern and Southern Asia, Volume 10, s. 1306-1307. Marshall Cavendish, 2007. ISBN 9780761476436 Google books Viitattu 30.9.2012.
- ↑ a b Indonesia Climate (PDF) (s. 10, 20-21) Met Office. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Climate U.S. Library of congress
- ↑ Lester, Brown, R: State of the World 1997: A Worldwatch Institute Report on Progress Toward a Sustainable Society (14th edition), s. 7. New York: W. W. Norton & Company, 1997. ISBN 0393040089
- ↑ Borneo and Sumatra WWF. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Globalis-Indonesia Global Virtual University.
- ↑ Whitten, T., Henderson, G., Mustafa, M.: The Ecology of Sulawesi. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-075-2 ; Monk, K.A., Fretes, Y., Reksodiharjo-Lilley, G.: The Ecology of Nusa Tenggara and Maluku. Hongkong: Periplus Editions Ltd., 1996. ISBN 962-593-076-0
- ↑ Fauna & Flora Indonesian Embassy. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ a b Severin, Tim: The Spice Island Voyage: In Search of Wallace. Abacus Travel, 1997. ISBN 0-349-11040-9
- ↑ Wallace, A.R.: The Malay Archipelago. Periplus Editions, 2000. ISBN 962-593-645-9
- ↑ a b Jason R. Miller: Deforestation in Indonesia and the Orangutan Population TED Case Studies.
- ↑ YLE yle.fi. Viitattu 13.3.2008.
- ↑ Massicot, Paul: Animal Info – Indonesia Animal Info – Information on Endangered Mammals.
- ↑ U.S. Library of Congress: Indonesia – history countrystudies.us. Viitattu 18. joulukuuta 2007.
- ↑ Taylor 2003, 5–7.
- ↑ Taylor 2003, 8–9.
- ↑ Taylor 2003, 15.
- ↑ Munoz 2006, 102, 114
- ↑ Nikalanta Sastri 1940, 242
- ↑ Nikalanta Sastri 1940, 239
- ↑ The Spread of Indian Civilization US Library of Congress. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Smith, Anthony L.: Indonesia's Changing Role in ASEAN, s. 9. Singapore: Institute of Southeast Asian Studies, 2000. ISBN 981-230-103-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 3–14.
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 12–14.
- ↑ Ricklefs, M. C.: A History of Modern Indonesia Since c. 1300, second edition, s. 22–24. London: MacMillan, 1993. ISBN 0-333-57689-6
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 24
- ↑ Dutch Attitudes Towards Colonial Empires, Indigenous Cultures, and Slaves Project MUSE. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Schwartz, 1999, s. 3–4.
- ↑ Gert Oostindie ja Bert Paasman: Dutch Attitudes towards Colonial Empires, Indigenous Cultures, and Slaves s. 349–355. 1998. Eighteenth-Century Studies, n. 31.; Ricklefs, M. C.: History of Modern Indonesia Since c. 1300, second edition. London: MacMillan, 1993. ISBN 0-333-57689-6
- ↑ Indonesia - The National Revolution U. S. Library of Congress.
- ↑ Indonesia timeline BBC
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 237–280.
- ↑ Friend, 2003, s. 107–109; Ricklefs, 1991, s. 280–283, 284, 287–290.
- ↑ John Roosa and Joseph Nevins: 40 Years Later: The Mass Killings in Indonesia 5. marraskuuta 2005. Counterpunch. Viitattu 19. joulukuuta 2007.
- ↑ Adrian Vickers: A History of Modern Indonesia, s. 163. Cambridge University Press, 2005. ; David Slater: Geopolitics and the Post-Colonial: Rethinking North-South Relations, s. 70. London: Blackwell.
- ↑ Delhaise, Philippe F.: Asia in Crisis: The Implosion of the Banking and Finance Systems, s. 123. Willey, 1998. ISBN 0-471-83450-5
- ↑ Indonesia: from showcase to basket case s. 723–734. 1998. Cambridge Journal of Economics, n. 22.
- ↑ President Suharto resigns 21. toukokuuta 1998. BBC. Viitattu 1.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Burr, W. & Evans, M.L.: Ford and Kissinger Gave Green Light to Indonesia's Invasion of East Timor, 1975: New Documents Detail Conversations with Suharto (National Security Archive Electronic Briefing Book No. 62) 6. joulukuuta 2001. National Security Archive, The George Washington University.
- ↑ Aceh rebels sign peace agreement 15. elokuuta 2005. BBC.
- ↑ a b Susi Dwi Harijanti ja Tim Lindsey: Indonesia: General elections test the amended Constitution and the new Constitutional Court. International Journal of Constitutional Law, 2006, nro 4, s. 138–150.
- ↑ The Carter Center 2004 Indonesia Election Report 2004. The Carter Center.
- ↑ Government - State Organs Embassy of Republic Indonesia. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ (Harijanti ja Lindsey, 2006)
- ↑ Neuvoa-antava kansankokous (MPR-RI): Third Amendment to the 1945 Constitution of The Republic of Indonesia gtzsfdm.or.id.
- ↑ a b Country Profile: Indonesia U.S Library of Congress.
- ↑ Indonesia (2010) Freedom House. Viitattu 6.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Indonesia: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 23.8.2013. Suomen suurl?hetyst?, Jakarta. Viitattu 18.1.2015.
- ↑ Indonesian j?ttivaalien ??net saatiin lopulta laskettua: presidentti Joko Widodo toiselle kaudelle, levottomuuksia pel?t??n Helsingin Sanomat. 21.5.2019. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ a b c Background Note: Indonesia (Previous editions) 20.1.2012. U.S. Department of State.
- ↑ Neuvosto hyv?ksyi Sukarnon p??t?ksen eroamisesta YK:sta. (HS 50 vuotta sitten tiistaina 19.1.1965) Helsingin Sanomat, 19.1.2015.
- ↑ Reyko Huang: Priority Dilemmas: U.S. – Indonesia Military Relations in the Anti Terror War (Terrorism Project) 23.5.2002. Center for Defense Information.
- ↑ Commemoration of 3rd anniversary of bombings (AAP) The Age Newspaper.
- ↑ Chew, Amy: Indonesia military regains ground CNN Asia.
- ↑ Witular, Rendi A.: Susilo Approves Additional Military Funding The Jakarta Post. Viitattu 18. joulukuuta 2007.
- ↑ Friend, 2003, s. 473–475, 484
- ↑ Friend, 2003, s. 270–273, 477–480; BBC News:+Indonesia flashpoints: Aceh news.bbc.co.uk. 29.12.2005.
- ↑ BBC News:+Indonesia agrees Aceh peace deal news.bbc.co.uk. 17.7.2005. Viitattu 18. joulukuuta 2007.
- ↑ Indonesia Statoids. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ House Agrees on Creation of Indonesia’s 34th Province: ‘North Kalimantan’. The Jakarta Globe, 22. lokakuuta 2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Village Justice in Indonesia (PDF) 2004. World Bank. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Michelle Ann Miller: The Nanggroe Aceh Darussalam law: a serious response to Acehnese separatism? s. 333–351. 2004. Asian Ethnicity, n. 5.
- ↑ Laws and other documents Papuaweb. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Jakarta Travel Guide Indonesia Travel Guide. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Indonesia names new capital that will replace Jakarta BBC News. 18.1.2022. Viitattu 18.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Indonesia suunnittelee siirt?v?ns? p??kaupunkinsa Borneon saarelle 26.8.2019. YLE Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
- ↑ a b Schwarz, 1994, s. 52–57.
- ↑ a b Indonesia: Country Brief (Key Development Data & Statistics) The World Bank.
- ↑ Guerin, G.: Don't count on a Suharto accounting 23.5.2006. Asia Tims Online.
- ↑ a b Poverty in Indonesia: Always with them 14. syyskuuta 2006. The Economist.; (seurannut korjaus)
- ↑ Corruption Perceptions Index 2007. Transparency International.
- ↑ Indonesia: Forecast (Country Briefings) 3.10.2006. The Economist.
- ↑ Ridwan Max Sijabat: Unemployment still blighting the Indonesian landscape 23.3.2007. The Jakarta Post.
- ↑ Making the New Indonesia Work for the Poor, Overview 2006. World Bank.
- ↑ Getting Around Lonely Planet. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Population of Indonesia by Province 1971, 1980, 1990, 1995 , 2000 and 2010 Badan Pusat Statistik. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ a b Witton, Patrick: Indonesia. Melbourne: Lonely Planet, 2003. ISBN 1-74059-154-2
- ↑ An Overview of Indonesia (Living in Indonesia, A Site for Expatriates) Expat Web Site Association.; Merdekawaty, E.: "Bahasa Indonesia" and languages of Indonesia (UNIBZ – Introduction to Linguistics) Free University of Bozen.
- ↑ Kingsbury, Damien: Autonomy and Disintegration in Indonesia, s. 131. Routledge. ISBN 0-415-29737-0
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 256
- ↑ Schwarz, 1994, s. 53, 80–81; Friend, 2003, s. 85–87, 164–165, 233–237
- ↑ In Indonesia, 1998 violence against ethnic Chinese remains unaddressed Los Angeles Times. 2010. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Lewis, M. Paul (toim.): Languages of Indonesia Ethnologue: Languages of the World. 2009. SIL International. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
- ↑ The 1945 Constitution of the Republic of Indonesia: Article 28E (PDF) (Unofficial translation) he 1945 Constitution of the Republic of Indonesia. People Consultive Assembly - Republic of Indonesia. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Yang, Heriyanto: The History and Legal Position of Confucianism in Post Independence Indonesia s. 8. August 2005. Religion, n. 10.
- ↑ Oey, Eric: Bali. Singapore: Periplus Editions, 1997. ISBN 962-593-028-0
- ↑ Indonesia – Buddhism U.S. Library of Congress.
- ↑ Indonesia – Islam U.S. Library of Congress.
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 25, 26, 28; 1500 to 1670: Great Kings and Trade Empires Sejarah Indonesia.
- ↑ Ricklefs, 1991, s. 28, 62; Vickers, 2005, s. 22; Goh, Robbie B.H.: Christianity in Southeast Asia, s. 80. Institute of Southeast Asian Studies. ISBN 9812302972
- ↑ Magnis-Suseno, F.: Javanese Ethics and World-View: The Javanese Idea of the Good Life, s. 15–18. Jakarta: PT Gramedia Pustaka Utama, 1981. ISBN 979-605-406-X
- ↑ a b c Cunningham C.E. {toim.): Indonesia Countries and their cultures. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ History of Cinema in Indonesia Filmbirth.com. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Reza Daffi: A Short Guide to (New) Indonesian Cinema Latitudes.nu. Viitattu 29.9.2012.
- ↑ Taylor, 2003, s. 299–301
- ↑ Vickers, 2005, s. 3–7; Friend, 2003, s. 74, 180
- ↑ Shannon L. Smith, Grayson J. Lloyd: Indonesia Today: Challenges of History. Melbourne, Australia: Institute of Southeast Asian Studies, 2001. ISBN 0-7425-1761-6
- ↑ Internet World Stats (Asia Internet Usage, Population Statistics and Information) Miniwatts Marketing Group.
- ↑ FIFA: Indonesia FIFA. Viitattu 30.9.2012. (englanniksi)
- ↑ History of Basketball in Indonesia NBL Indonesia. Viitattu 30.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Indonesia's history FIBA. Viitattu 30.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Indonesia 2017. Freedom House. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Indonesia Profile BBC News. 2020. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
- Indonesian tasavalta (indonesiaksi) (englanniksi)
- Kansallinen uutistoimisto Antara (indonesiaksi) (englanniksi)
- Lonely Planetin matkaohjeet (englanniksi)
- The Jakarta Post (englanniksi)
- Indonesialaisia tiedotusv?lineit? Internetiss? (englanniksi)
