车讯:国产斯柯达车型或换“上汽斯柯达”尾标

百度 　　“三点半放学”不是“三点半关门”——主管部门是鼓励学校提供课后服务的。

Komorien liitto Union des Comores Udzima wa Komori Al-Qamut-Ittihād al-Qumur ??????? ?????
lippu vaakuna
Komorien sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisell? ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisell?).
Valtiomuoto	presidentillinen tasavalta
Presidentti	Azali Assoumani
P??kaupunki	Moroni
Muita kaupunkeja	Fomboni Mutsamudu
Pinta-ala
– yhteens?	2 235 km2  (sijalla 179)
– josta sis?vesi?	ei merkitt?v?sti
V?kiluku (2021)	864 335 (sijalla 164)
– v?est?nkasvu	1,87 % (2014)
Viralliset kielet	arabia, ranska, komori
Lukutaito	77,8 %
Valuutta	Komorien frangi (KMF)
BKT (2020)
– yhteens?	2,73 mrd. USD (PPP)  (sijalla 190)
– per asukas	3 100 USD (PPP)
HDI (2019)	0,554 (sijalla 156)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	51 %
– teollisuus	10 %
– palvelut	39 %
Aikavy?hyke	UTC+3
– kes?aika	ei k?yt?ss?
Itsen?isyys – Ranskasta	6. hein?kuuta 1975
Lyhenne	KM
– ajoneuvot:	?
– lentokoneet:	?
Kansainv?linen suuntanumero	+269
Tunnuslause	Unité - Justice - Progrès (Yhten?isyys - Oikeus - Edistys)
Kansallislaulu	”Udzima wa ya Masiwa”
Infobox OKNimi-testi OK

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerell?. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori eli Grande Comore, Mohéli ja Anjouan. Komorien saariryhm??n kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Historia

Komorien saaristo: Komorit ja Mayotte

Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen. Persialaiset ja arabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivat orja- ja maustekaupan keskuksena. Islam saapui my?s saarille arabikauppiaiden my?t?. Portugalilaiset l?ysiv?t saaret vuonna 1527, mutta vasta vuonna 1841 Ranska alkoi ottaa niit? hallintoonsa.

Vuonna 1886 Komoreista tuli Ranskan protektoraatti ja vuonna 1912 siirtomaa. Ranskalaiset ja varakkaat arabit perustivat saarille plantaaseja vienti? varten. Toisen maailmansodan aikana britit valtasivat Komorit Vichyn Ranskan hallinnolta 25. syyskuuta 1942 ja luovuttivat sen Charles de Gaullen hallinnolle. Sodan j?lkeen Komoreista tuli Ranskan merentakainen territorio, ja vuonna 1961 saaret saivat itsehallinnon. Vuoden 1968 opiskelijaliikehdint? joudutti itsen?istymiskehityst? ja vuonna 1973 tehdyn sopimuksen mukaan Komorien piti itsen?isty? vuonna 1978.

Komorien parlamentti julisti kuitenkin maan itsen?iseksi 6. hein?kuuta 1975. Mayotten saaren edustajat pid?tt?ytyiv?t parlamentin itsen?isyys??nestyksest?, ja Mayotten asukkaista suurin osa kannatti vuosien 1974 ja 1976 kansan??nestyksiss? pysymist? Ranskan yhteydess?.

Komorien itsen?istytty? Said Mohammed Jaffar toimi valtion p??miehen?, kunnes vallankumouksellinen sosialisti Ali Soilih kaappasi vallan h?nelt? tammikuussa 1976. Soilih pysyi vallassa toukokuuhun 1978 saakka, kunnes Bob Denardin johtamat joukot syrj?yttiv?t h?net. Soilihin syrj?ytt?misen j?lkeen Bob Denard otti vallan.

Komoreilla on itsen?isyyden aikana ollut yli 20 vallankaappausta tai kaappausyrityst?. Niist? nelj? on ollut ranskalaissyntyisen palkkasoturi Bob Denardin j?rjest?mi? ja vuosina 1978–1989 maa oli pitk?lle h?nen komennossaan. Ranskan ja Etel?-Afrikan vedetty? tukensa pois Denardilta t?m? l?hti maanpakoon saarilta vuonna 1989 ja maan johtoon nousi Said Mohamed Djohar. 28. syyskuuta 1995 Denard ja joukko palkkasotureita kaappasivat vallan, mutta Ranskan l?hett?m?t sotilaat palauttivat Djoharin hallinnon viikkoa my?hemmin. Uusien vaalien j?lkeen presidentiksi nousi Mohamed Taki Abdoulkarim maaliskuussa 1996, mutta vuonna 1997 Anjouan ja Mohéli alkoivat pyrki? eroon valtiosta. Ne toivoivat joko itsen?isyytt? tai paluuta Ranskan valtaan. Ranska ei suostunut palauttamaan siirtomaavaltaansa Anjouanilla ja Mohélilla, joten n?m? julistautuivat itsen?isiksi. Presidentti Taki kuoli 6. marraskuuta 1998 ja eversti Azali Assoumani kaappasi vallan huhtikuussa 1999, mutta vallankaappaus koski vain Komorien suurinta saarta Iso-Komoria. Assoumani vahvisti presidenttiytens? vuoden 2002 vaaleissa.

Vuonna 2005 tuhannet asukkaat pakenivat tulivuoren sy?ksem?? tuhkaa. Vuonna 2006 anjouanilainen Ahmed Abdallah Mohamed Sambi valittiin liittovaltion presidentiksi. Vuonna 2007 Anjouan valitsi omaksi presidentikseen Mohamed Bacarin. Vuonna 2008 Afrikan unionin ja Komorien joukot pakottivat Anjouanin liittovaltion alaisuuteen. Vuonna 2009 Mayotten saari p??tti kansan??nestyksell? liitty? Ranskaan. Komorien hallitus julisti vaalituloksen mit?tt?m?ksi. Joulukuussa 2009 presidentti Sambin puolue sai murskavoiton parlamenttivaaleissa. Huhtikuussa 2010 presidentin turvakaartiin liittyi libyalaisia sotilaita kouluttajiksi. Kes?kuussa 2010 poliittiset johtajat saivat sovittua seuraavien vaalien aikataulusta, joka alkoi presidentin esivaaleilla marraskuussa 2010. Vaalit voitti Ikililou Dhoinine, josta tuli Komorien presidentti. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa presidentiksi valittiin Azali Assoumani.

Politiikka

Komorien liittovaltion muodostavat kolme saarta: Iso-Komori (N’gazidja), Anjouan (Ndzuwani), Mohéli (Mwali) ja nelj? kuntaa: Domoni, Fomboni, Moroni ja Mutsamudu.

Liittovaltion kolme p??saarta valitsivat vuoden 2001 perustuslain mukaan kukin oman parlamenttinsa, hallituksensa ja presidenttins?, ja valtionp??miehen rooli vaihteli nelj?n vuoden v?lein n?iden kolmen presidentin kesken. Vuonna 2009 saarten presidentit nimettiin uudelleen kuvern??reiksi, ministerit komissaareiksi ja parlamentit valtuustoiksi. Presidentti on sek? valtionp??mies ett? hallituksen johdossa. P??ministerin virkaa ei ole. Vuonna 2018 presidentti Azali Assoumani muutti kansan??nestyksen avulla perustuslakia niin, ett? h?n saa istua kaksi kautta ja voi lakkauttaa presidentin viran kierr?tt?misen saarten v?lill?. Oppositio syytti Assoumania vallankaappauksesta ja maassa puhkesi v?kivaltaisia mellakoita. Seuraavana vuonna j?rjestetyiss? preidentinvaaleissa Assoumani valittiin virallisten tulosten mukaan 61 prosentin ??niosuudella ensimm?isell? kierroksella, mutta sek? oppositio ett? kansainv?liset vaalitarkkailijat pitiv?t vaaleja ep?rehellisin?. Vuoden 2024 vaaleissa Assoumani valittiin j?lleen uudelleen, t?ll? kertaa 57 prosentin osuudella.

Liittokokous on yksikamarinen ja siihen kuuluu 33 j?sent?, jotka valitaan kahden kierroksen enemmist?vaaleilla yhden edustajan vaalipiireist?.

Mayotten saari on Ranskan merentakainen alue, jonka asema on m??ritelty hiukan ep?m??r?isesti. Se on ollut t?ss? asemassa vuodesta 1974, jolloin se p??tti pysy? osana Ranskaa kun muut Komorien saaret itsen?istyiv?t. Monet laittomat maahanmuuttajat yritt?v?t livahtaa Komoreilta Mayottelle ja sit? kautta Ranskaan. Vuonna 2009 saarella j?rjestettiin kansan??nestys siit?, haluaako saari liitty? Ranskan varsinaiseksi departementiksi. Tarkkailijoiden mukaan ??nestys koski paitsi Ranskaan liittymist? my?s et?isyyden ottamista Komoreihin. Komorien liittovaltio ja Afrikan unioni vastustivat kansan??nestyksen j?rjest?mist?, ja nimesiv?t sen vieraan vallan miehitysyritykseksi. ??nestys p??ttyi murskalukuihin: 95,2 prosenttia Ranskan puolesta. Muutos tapahtui asteittain vuosina 2011–2014.

Maantiede

N?kym? kaupungin rantaan Anjouanin saarella.

Komorit satelliittikuvassa huhtikuussa 2002.

Komorien saaret ovat tuliper?isi?. Korkein huippu kohoaa 2 360 metriin. Rantaviivaa on 360 kilometri?. Le Karthalan tulivuori Ison-Komorin saarella on aktiivinen. Maaper? vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siit? on maanviljelyyn sopimatonta laavaa.

Saaret ovat l?nnest? it??n Iso-Komori eli N’gazidja, Mohéli eli Mwali, Anjouan eli Ndzuwani ja nelj?nten? Mayotte, joka kuuluu edelleen Ranskalle. Vuonna 2009 Isolla-Komorilla oli 342 200 asukasta, Anjouanilla 283 500 asukasta ja Mohélilla 43 600 asukasta.

Komorien l?hivesill? el?? harvinainen syv?nmeren varsiev?kala latimeria, jota kutsutaan el?v?ksi fossiiliksi. Saarilla el?? harvinainen makilaji ja maailman suurimpiin kuuluva lepakkolaji, comoronlent?v?koira. Komoreilla el?v? sieppolaji Humblotia flavirostris on saarten kotoper?inen lintu.

Komoreilla kasvaa monenlaisia orkideoita, joiden joukossa on kotoper?isi? lajeja. Kahdella suuremmalla saarella, Isolla-Komorilla ja Anjouanilla, kasvaa trooppista sademets??. Rannikoilla on mangrovemetsi?.

Komorien ilmasto on merellinen trooppinen ilmasto. Siell? on kaksi vuodenaikaa; koillismonsuunin takia marraskuusta huhtikuuhun on kuumaa ja kosteaa, muu aika vuodesta on viile?mp?? ja kuivempaa. Rannikon kuukausikeskil?mp?tilat ovat 23–28 °C, ja keskim??r?inen vuotuinen sadem??r? 2 000 millimetrin vaiheilla. Suuresta sadem??r?st? huolimatta makeasta vedest? on pulaa niill? alueilla, joissa maaper? ei pid?t? vett? lainkaan ja sadevesi valuu nopeasti mereen. Alue on my?s trooppisten hirmumyrskyjen reitill?.

Talous

Komorien t?rkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat vanilja, mausteneilikka, hajusteet ja kopra. Maatalous, joka tuottaa 40 prosenttia kansantuotteista, tuottaa edell? mainittujen lis?ksi banaaneita, kassavaa ja kookosp?hkin?it?. Parfyymien tislaus on huomattava teollisuudenhaara.

Komorien kansantuote henke? kohti kuuluu maailman pienimpiin. Maaper? vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siit? on maanviljelyyn sopimatonta laavaa. Siksi omatarveviljely ja kalastus ovat suuria elinkeinoja. Saarilla kasvatetaan tuoksuilangiaa (Cananga odorata), jonka kukista tislattua aromaattista ?ljy? k?ytet??n hajusteiden tuotantoon. Komorit on sen tuotannossa maailman k?rjess?.

Infrastruktuurin puute haittaa talouden kehittymist?. Moniin kyliin ei ole lainkaan tieyhteytt?. Moronin ja Ison-Komorin satamat sopivat vain pienille aluksille; ainoa syv?satama on Anjouanilla.

Lankapuhelimia on eritt?in v?h?n, k?nnyk?it? noin 54 kappaletta sataa asukasta kohti. Internetin k?ytt?ji? on alle kymmenen prosenttia v?est?st?.

V?est?

Etnisesti komorilaiset ovat muun muassa eri afrikkalaisista kansoista, arabeista ja malaijilaisista kansoista muodostunutta sekav?est??. Yleisin kieli on komorin kieli, joka on bantukieli ja sukua muun muassa swahilille. Uskonnoltaan 98 prosenttia komorilaisista on sunnimuslimeja ja kaksi prosenttia katolisia kristittyj?.

Vuonna 2007 ala-asteik?isist? 73 prosenttia k?vi koulua, ja 62 prosenttia jatkoi ainakin viidennelle luokalle asti. Helmikuuhun 2022 menness? maassa oli annettu 638 000 COVID-rokoteannosta, eli noin 75 annosta sataa asukasta kohti.

Kulttuuri

Vaikka komorilaiset harjoittavat sunni-islamia, heid?n sosiaalinen el?m?ns? on j?rjest?ytynyt matrilineaarisen j?rjestelm?n mukaan. Vaihtamiskulttuuri on t?rke??, ja se korostuu sosiaalisissa tapahtumissa kuten suurissa h??juhlissa, joihin jokainen osallistuu joko sukunsa, ik?ryhm?ns? tai sukupuolensa m??ritt?m?n ryhm?n j?senen?. Islamin lis?ksi maan kulttuuri on ottanut vaikutteita Ranskasta.

Komorilaista perusruokaa on riisi, jonka kanssa sy?d??n maniokkia, banaaneita, tuoretta ja kuivattua kalaa sek? kookosmaitoa.

Media

Radio on t?rkein viestint?v?line; Komorien kansallisen radioverkon kanssa kilpailevat kaupalliset asemat sek? Mayottelta l?hett?v? ranskankielinen asema. Viranomaiset valvovat tarkasti kaikkia viestint?v?lineit?.

Urheilu

Komorit osallistui olympialaisiin ensimm?isen kerran vuonna 1996, ja on siit? l?htien l?hett?nyt joukkueen kaikkiin kes?olympialaisiin. Se ei ole saanut mitaleita.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Komorit Wikimedia Commonsissa