盈利路径进入死胡同长城汽车利润天花板难破

百度 　　据介绍，最高检第九批指导性案例包括李丙龙破坏计算机信息系统案等6件案件。

Iranin islamilainen tasavalta جمهوری اسلامی ایران (D?omhūrī-je Eslāmī-je īrān)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	teokratia, islamilainen tasavalta
Hengellinen johtaja	Ali Khamenei
Presidentti	Masud Peze?kian
P??kaupunki	Teheran (8 154 051 as., 2011) Teheranin provinssi: 12 183 391 35.6962°N, 51.4230°E
Muita kaupunkeja	Ma?had (2 749 374 as., 2011), Isfahan (1 756 126 as.), Karaj (1 614 626)
Pinta-ala
– yhteens?	1 648 195 km2  (sijalla 18)
– josta sis?vesi?	7,07 %
V?kiluku (2024)	88 386 937 (sijalla 17)
– v?est?tiheys	42,0 as. / km2
– v?est?nkasvu	0,88 % (2024)
Viralliset kielet	persia (farsi)
Valuutta	rial = 100 dinaaria (IRR)
BKT (2023)
– yhteens?	1440 mrd. USD  (sijalla 22)
– per asukas	16 200 USD
HDI (2019)	0,783 (sijalla 70)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	10,7 %
– teollisuus	44,9 %
– palvelut	44,5 %
Aikavy?hyke	UTC+3.30
– kes?aika	ei k?yt?ss?
Itsen?isyys  – islamilainen vallankumous	1. huhtikuuta 1979
Lyhenne	IR
– ajoneuvot:	IR
– lentokoneet:	EP
Kansainv?linen suuntanumero	+98
Tunnuslause	(Riippumattomuus, Vapaus, Islamilainen tasavalta). (Esteqlal, Azadi, Jomhuri-ye Eslami)
Kansallislaulu	”Sorood-e Jomhoori-e Eslami ”
Edelt?j?(t)	Iranin keisarikunta
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Iranin islamilainen tasavalta eli Iran (pers. ‏?????‎, īrān) on L?hi-id?ss? sijaitseva valtio, jonka p??kaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaid?aniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, id?ss? Afganistaniin ja Pakistaniin, etel?ss? Persianlahteen ja Arabianmereen ja l?nness? Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli 21. maaliskuuta 1935 asti Persia.

Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen j?lkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta. Alueen kulttuuri on maailman vanhimpia. ?iialaisuus on valtionuskonto ja persia (farsi ?????) maan virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan v?est?st? suurin osa on persialaisia, ja suurimmat v?hemmist?t ovat azerit, kurdit ja lurit.

Iranin kallioper? on ep?vakaa ja altis maanj?ristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista l?ytyy maa?ljy? ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea ?ljyn vientituloihin, mutta maakaasun osuus on kasvamassa.

Joulukuusta 2010 l?htien Iran on ollut maailman ainoa maa, jossa on k?yt?ss? perustulo.

Nimi

Persiankieliset iranilaiset ovat sassanidien kaudesta alkaen k?ytt?neet maasta nimityst? Iran, joka tarkoittaa ”arjalaisten valtakuntaa”, kun taas l?nness? on k?ytetty kreikkalaisilta periytyv?? Persia-nimityst?. Vuonna 1935 ?aahi Reza Pahlavi vaati k?ytt?m??n kansainv?lisesti Iran-nime?. H?nen poikansa Muhammad Reza Pahlavi salli 1959 sek? Persia- ett? Iran-nimien k?yt?n. Iran on vakiintunut muoto puhuttaessa nyky-Iranista, mutta historiallisesta Iranista k?ytet??n usein edelleen nimityst? Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen j?lkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta.

Maantiede

Iranin topografinen kartta

Iranin maisemaa hallitsevat jylh?t vuorijonot, jotka erottavat syv?nteit? tai mannerlaattoja toisistaan. Maan l?ntinen osa, jossa suurin osa v?est?st? el??, on vuoristoista. Siell? on vuorijonoja kuten Kaukasus, Zagros ja Alborz-vuoret, joista viimeksi mainittu sis?lt?? Iranin korkeimman kohdan, Damavandvuoren (5 604 metri?). Maan keskiosa on laaja tasanko 300–900 metrin korkeudessa, ja sen it?osassa sijaitsee kaksi suola-aavikkoa, Iso Suola-aavikko eli Dasht-e Kavir ja Iso Hiekka-aavikko eli Dasht-e Lut suolaj?rvineen. Monin paikoin vuoret ulottuvat Persianlahden rannalle asti, ja maassa on vain kaksi alankoaluetta: Mesopotamian alangon jatke maan lounaisosassa ja Kaspianmeren rannikon alanko.

Kallioper?

Iranin kallioper? on seismisesti aktiivista, sill? maan poikki kulkee useita suuria siirroslinjoja.

Zagrosvuoret ovat syntyneet Arabian ja Iranin laattojen painuessa vastakkain. Iran ja sen l?hialueet Alpeilta Indonesiaan muodostuvat mikromannerlaatoista, jotka painuvat toisiaan vasten ja toistensa alle. Triaskaudella t?lle alueelle syntyi merkitt?vi? malmivaroja: porfyyrityyppist? kuparia, kromiittia ja siihen liittyvi? malmeja sek? lyijy-sinkkimalmioita.

Sedimenttikerros on paikoin jopa 15 kilometri? paksu, ja siin? on kerrostumia kaikilta geologisilta kausilta. Kaikkia alueita, jotka vaikuttavat lupaavilta ?ljy- tai kaasuesiintymien suhteen, ei ole viel? tutkittu perusteellisesti.

Vesivarat

Iranissa on useita suuria jokia, mutta ne ovat niin jyrkki? ja ep?s??nn?llisi?, ett? vain Karun-joella on vesiliikennett?. Karun, jonka kokonaispituus on 890 kilometri?, virtaa maan lounaisosan l?pi Shatt al-Arabiin, jonka muodostavat Eufrat ja Tigris Irakissa yhtym?kohtansa j?lkeen. Muutamat joet laskeutuvat Keskitasangolle, jonka sis?inen valuma-alue muodostuu suolaisista soist. Kaikkien purojen ja jokien virtaama vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Kev??n tulvat aiheuttavat valtavia vahinkoja, kun taas kes?ll? vett? on v?h?n, kun useimmat purot katoavat. Vesi kuitenkin varastoituu maan alle, ja tulee pintaan maanalaisista vesikanavista (qanat) ja l?hteist? ja kaivoista.

Keskim??r?iseksi vuotuiseksi sadem??r?ksi on arvioitu 228 mm, joka vaihtelee keskitasangon 50 mm:st? yli 1 500 mm:iin joillakin rannikkoalueilla l?hell? Kaspianmerta. Kolmannes sateista tulee lumena ja loput sateena.

Luonto

Iranin kasvillisuus voidaan jakaa nelj??n p??vy?hykkeeseen:

• Kaspianmeren rannikko on kapea nauha j?rven etel?reunalla. Se voidaan jakaa edelleen Alborzin mets?aroon, jossa rohtokataja ja tavallinen kataja ovat p??asiallisia puulajeja, sekamets?alueeseen, jonka lajeja ovat id?npy?kki, euroopanvalkopy?kki, rautapuu, euroopanmarjakuusi, vuorijalava, tervalepp?, granaattiomena, er?s lehmuslaji (Tilia rubra) ja tammilaji (Quercus castanefolia), sek? alankoalueen aavikkoon.
• Iranoturanilainen vy?hyke on laajin kasvillisuusvy?hyke. Se on kuivaa, talvisin kylm?? aluetta. Se voidaan jakaa tasankoon ja vuoristoalueeseen. Tasangolla kasvaa marunalajeja ja suolaa siet?vi? kasveja. Hiekka-aavikon ja soran laitamilla kasvaa monia tamariskilajeja. Vuorilla tavataan katajaa ja hedelm?puita kuten mantelia muistuttava Prunus scoparia sek? kurjenherneit? ja muita matalia kasveja.
• Zargosvuorten vy?hyke kattaa vuorten lis?ksi niit? ymp?r?iv?? aroa. Lehtimets?n valtalajeja ovat tammet ja pistaasit. Puurajan yl?puolella kasvaa vuoristokasvillisuutta. Kalkkikivijyrk?nteiden koloissa 1500–3500 metrin korkeudella kasvaa monia endeemisi? esikkokasveihin kuuluvia Dionysia-lajeja. Vuorilla tavataan my?s monia sipulikasveja kuten pikarililjoja, k?enrieskoja, tulppaaneita, helmililjoja ja afrikant?hdikin sukulaisia (Ornithogalum).
• Khalidj-o-Ommanin vy?hyke levitt?ytyy vuorten l?nsipuolelta Persianlahden rannikolle. Siell? tavataan subtrooppisia lajeja, kuten akaasioita (Acacia), meskitej? (Prosopis), jujubia (Ziziphus), mustamangroveja (Avicennia), punamangroveja (Rhizophora), eufratinpoppelia (Populus euphatica) ja Prosopis stephaniana -meskitelajia.

Iranin harvinaisin el?inlaji on gepardin aasialainen alalaji, jonka ei tiedet? varmuudella el?v?n miss??n Iranin ulkopuolella, ja siell?kin populaatio on pieni. Alueella el?nyt aasianleijonapopulaatio on kuihtunut ja kaspiantiikeri kuollut sukupuuttoon. Maassa el?? silti edelleen noin 160 nis?k?slajia, 516 villi? lintulajia ja noin kymmenen tuhatta kasvilajia. Kaspianmeren kaviaaria tuottava kitasampi on eritt?in uhanalainen, ja Iran istuttaa vuosittain 24 miljoonaa sammenpoikasta Kaspianmereen kannan yll?pit?miseksi.

Aavikoituminen ja siit? v?lillisesti seuraava maanviljelyksen levitt?ytyminen uusille alueille ovat uhkana luonnon monimuotoisuudelle.

Iranissa on 16 kansallispuistoa ja yhteens? noin 200 luonnonsuojelualuetta.

Ilmasto

Iranin maaston monimuotoisuuden takia maan eri osissa on erilainen ilmasto. Maan pohjoisella reunalla Kaspianmeren rannikon tasangolla l?mp?tilat laskevat nollarajan alapuolelle ja s?ilyv?t loppuvuoden kosteina. Kes?l?mp?tilat ylitt?v?t harvoin 29 °C. Vuosittainen sadem??r? on 680 mm it?isell? puolella tasankoa ja yli 1 700 mm l?ntisell? puolella tasankoa. L?nnemp?n? asuinkeskukset Zagros-vuorten juuressa kokevat kylmempi? l?mp?tiloja. N?ill? alueilla on ankaria talvia, joina l?mp?tila menee pakkasen puolelle ja lunta sataa paljon. Vuorten it?isill? ja keskisill? juurilla on kuivaa. Alueet saavat alle 200 mm sadetta ja aavikoituvat silloin t?ll?in. Keskiarvoiset kes?l?mp?tilat ylitt?v?t 38 °C. Satelliittikuvien perusteella Iso hiekka-aavikko kaakossa on kes?p?ivisin maailman kuumimpia paikkoja. Etel?isess? Iranissa olevien Persianlahden ja Omaninlahden rannikkotasangot kokevat miedot talvet ja eritt?in kosteat ja kuumat kes?t. Sadem??r? j?? 300 millimetrin alapuolelle.

Luminen Damavandvuori on Iranin korkein kohta.

Historia

P??artikkeli: Iranin historia

Faravahar, muinainen zarathustralainen symboli Persepoliissa, Akemenidien valtakunnan p??kaupungissa

Ruhollah Khomeini saapuu Iraniin maanpaosta vallankumouksen yhteydess? vuonna 1979.

Varhaishistoria

Iranin korkeakulttuuri on maailman vanhimpia. Kirjoitettu historia alkaa elamilaisten kirjoituksista noin 3000 eaa. Maahan tunkeutuneet arjalaiset toivat useimpien Iranin nykykielten esimuodot. Meedian valtakunnan j?lkeen akemenidit muodostivat Kyyros II Suuren johdolla Persian valtakunnan 546 eaa. Aleksanteri Suuri valloitti Persian vuonna 331 eaa., mutta se jatkui pian seleukidien dynastiana, jota seurasivat parthialaisten ja sassanidien valtakunnat.

Keskiaika ja uuden ajan alku

Keskiaikaan sijoittui monia Iranin historian kannalta t?rkeit? tapahtumia, kuten arabivalloitus 600-luvulla. T?m?n j?lkeen Iran islamilaistui, mutta aikaa siihen kului useita vuosisatoja. Iran ei silloinkaan j??nyt arabien jalkoihin, vaan siit? muodostui kalifaatin t?rkein alue, josta muun muassa tulivat kaikki t?rke?t islaminuskoa systematisoineet uskonoppineet. Muun muassa islamin pyh??n kirjallisuuteen kuuluvien kuuden kirjan kokoajat tulivat kaikki Iranista. Kuusi kirjaa ovat islamin pyhimm?t kirjat heti Koraanin j?lkeen. Abbasidivallankumous alkoi vuonna 750 Persiasta ja johti persialaisten sukujen valtaan koko kalifaatissa. Abbasidit siirsiv?t my?s p??kaupunkinsa Persian vanhalle alueelle aivan entisen sassanidien p??kaupungin Ktesifonin viereen. Arabit olivat tietoisia riippuvuudestaan, mink? takia yhdess? tarinassa umaijadikalifin, toisessa tarinassa abbasidikalifi Mamunin suuhun pantiin sanat: ”Persialaiset hallitsivat tuhat vuotta eiv?tk? tarvinneet arabeja hetke?k??n. Me olemme hallinneet alle vuosisadan (tai: kaksi vuosisataa) emmek? p?rj?? ilman heit? tuntiakaan.”

Arabivaltaa seurasi turkkilaiskansojen saapuminen alueelle, mongolivaltakunnan 1220-luvulla alkanut tuhoisa hy?kk?ys, Timur Lenkin valloitus ja ?iialaisuuden tulo valtionuskonnoksi safavidien aikana 1501–1722. Uudella ajalla Persiasta tuli kilpailevien siirtomaaimperiumien, kuten Ven?j?n ja Yhdistyneen kuningaskunnan taistelukentt?. 1800-luvun modernisaatio johti Persian perustuslailliseen vallankumoukseen vuosina 1905/1911.

Pahlavien valtakausi

Perustuslaillisen vallankumouksen j?lkeen Reza Pahlavi kaappasi vallan Qajar-dynastialta vuonna 1921. ?aahi Reza Pahlavi teki suunnitelmia teollisuuden kehitt?misest?, rautateiden rakentamisesta ja kansallisesta koulutusj?rjestelm?st?. H?nen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti kuitenkin vastustusta. Toisen maailmansodan aikana maan miehitt?neet liittoutuneet pakottivat ?aahin luovuttamaan vallan pojalleen Muhammad Reza Pahlaville, jonka toivottiin olevan yhteisty?haluisempi.

Vuonna 1953 Anglo-Iranian Oil Companyn kansallistamisen vuoksi p??ministeri Mohammed Mossadeq sy?stiin vallasta brittien ja amerikkalaisten tiedustelupalveluiden avustuksella. Tarkoituksena oli suojella maiden ?ljyintressej?. Vallankaappauksen j?lkeen monarkia palautui ja valta siirtyi takaisin ?aahi Muhammad Reza Pahlaville. H?nen itsevaltainen hallintonsa johti lopulta islamilaiseen vallankumoukseen vuonna 1979, jota johti maanpaossa ollut ajatollah Khomeini.

Islamilainen tasavalta

Uusi teokraattinen poliittinen j?rjestelm? toteutti konservatiivisia islamilaisia reformeja ja papiston ennenn?kem?tt?m?n suoran vaikutusvallan. Se vahvisti Iranin l?nsimaitten vastaista suuntausta, joka osin johtui l?nnen tuesta ?aahille sek? Irakille Irakin–Iranin sodan aikana. Iranin Yhdysvaltain-suhteita haittasi erityisesti Yhdysvaltain l?hetyst?ty?ntekij?iden vangitseminen 1979, Iranin pyrkimys levitt?? islamilaista vallankumousta ja my?hemmin tuki Hizbollahin kaltaisille j?rjest?ille.

Vuonna 1980 Irak hy?kk?si vallankumouksen heikent?m??n Iraniin ja tuhoisa Irakin–Iranin sota jatkui vuoteen 1988. Kamppailu reformistien ja konservatiivien v?lill? jatkuu nykyisin vaaleilla valittujen poliitikkojen kautta, joiden valtaa papisto voimakkaasti rajoittaa. Presidentiksi valittiin 2005 konservatiivinen Mahmud Ahmadined?ad.

Iran ilmoitti vuonna 2005 jatkavansa uraanin rikastamista, jonka se oli keskeytt?nyt vuonna 2003 IAEA:n pyynn?st?. IAEA ja YK totesivat Iranin rikkovan m??r?yksi? ja uhkailivat sit? rangaistuksilla. Yhdysvallat laittoi rangaistuksia t?yt?nt??n 2007, jolloin IAEA arvioi Iranin kykenev?n halutessaan kehitt?m??n ydinaseen 3–8 vuodessa.

Kes?kuussa vuonna 2009 maassa puhkesi mellakoita, kun oppositio v?itti vanhoillisten v??rent?neen vaalituloksen, jossa vanhoillisten tukema Ahmadined?ad voitti vaalit. Hallitus vastasi mielenosoituksin ankaralla turvallisuusjoukkojen ja vallankumouskaartien v?kivallalla. Tammikuussa 2010 teloitettiin kaksi miest? jotka oli tuomittu syyllisin? n?ihin levottomuuksiin.

Yhdysvaltain asettamien pakotteiden keskell? Kiina tarjosi Iranille 10 miljardin dollarin luottolimiitti?. Iran ja Ven?j? saivat my?s neuvoteltua 2,5 miljardin dollarin sopimuksen junavaunuista.

Vuonna 2013 presidentiksi Ahmadined?adin j?lkeen tuli maltillisempi Hassan Rouhani, joka valittiin uudelleen vuonna 2017. Maan t?rkeimp?n? vallank?ytt?j?n? ja tosiasiallisena johtajana on kuitenkin ollut vuodesta 1989 l?htien Iranin korkein uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei. Korkein uskonnollinen johtaja on elinik?inen asema, jossa Ali Khamenei seurasi Iranin islamilaisen tasavallan ensimm?ist? johtajaa Ruhollah Khomeinia t?m?n kuoltua vuonna 1989.

Yhdysvallat palautti marraskuussa 2018 kaikki Iranin-vastaiset pakotteet, jotka purettiin vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen yhteydess?. Yhdysvallat vet?ytyi sopimuksesta toukokuussa 2018. Yhdysvallat my?nsi kahdeksalle maalle erivapauden tuoda ?ljy? Iranista. N?iden maiden joukossa olivat muun muassa Turkki, Intia, Italia. Etel?-Korea ja Japani. Pakotteet koskivat muita maita ja yrityksi?, jotka jatkavat kauppaa Iranin kanssa. Palautetut pakotteet kohdistuivat Iranin talouden keskeisimpiin sektoreihin. Ydinsopimuksessa Iranin-vastaisia pakotteita purettiin sit? vastaan, ett? Iran lupasi rajoittaa ydinohjelmaansa. Tarkoituksena oli est?? Irania kehitt?m?st? ydinasetta.

Tammikuussa 2020 Yhdysvaltain ilmaiskussa Irakissa surmattiin eritt?in vaikutusvaltainen iranilainen kenraali Qassem Suleimani.

Iranissa on ollut koko maata ravisteleva vaikea koronavirusepidemia alkuvuonna 2020, Koronavirukseen sairastuneiden ja kuolleiden m??r? kasvoi Iranissa dramaattisesti. Virallisen ilmoituksen mukaan taudin oli Iranissa saanut maaliskuun alkuun menness? 2 922 ihmist? ja siihen oli kuollut 92 ihmist?. Iranin viralliset uhriluvut olivat maailmanlaajuisestikin korkeat: kuolleita oli eniten Kiinan j?lkeen. Kuitenkin sek? asiantuntija-arvioiden ett? Iranista tihkuvien tietojen mukaan todelliset luvut olisivat olleet viel? paljon virallisesti ilmoitettuja korkeampia. Koronavirus koetteli my?s maan johtoa; Iranin ylimm?n johtajan ajatollah Ali Khamenein neuvonantaja Mohammad Mirmohammadi kuoli koronavirukseen. Iranilaiset syyttiv?t sosiaalisessa mediassa maan johtoa yrityksist? peitell? tilannetta.

Politiikka ja yhteiskunta

L?nsimediassa Iranin poliittiset ryhmittym?t jaetaan usein konservatiiveihin ja liberaaleihin. Konservatiivit ovat uskollisia islamilaisen vallankumouksen perinteelle ja jakaantuneet kahteen puolueeseen ja liittoumaan: Yhdistynyt periaatteellisrintama (UPF) ja Laaja periaatteellisrintama (BPF). Vasemmisto tai reformistit (Eslah-Talaban) ovat samoin kahdessa puolueessa: Kansallinen luottamus ja uudistusten kansankoalitio (PCR) ja Reformistien koalitio.

Iranissa noudatetaan islamilaista ?aria-lakia, jossa on elementtej? eurooppalaisista laeista. ?aria kielt?? esimerkiksi alkoholin nauttimisen. Alkoholin nauttimisesta voi saada kuolemantuomioon. Jos syytetty osoittaa katumusta, saattaa h?n selvit? raipaniskuin.

Valtionjohto

Korkein uskonnollinen johtaja (velayat-e faqih, suom. lain vartija, vuodesta 1989 Ali Khamenei) on t?rke?ss? roolissa Iranin hallinnollisessa rakenteessa. Perustuslain mukaan uskonnollinen johtaja on vastuussa ”Iranin islamilaisen tasavallan politiikan yleisest? valvonnasta”. Uskonnollinen johtaja on asevoimien ylip??llikk? ja hallitsee Iranin vakoilu- ja turvallisuusoperaatioita; h?n voi yksin julistaa sodan. H?nell? on valtuudet nimitt?? ja erottaa puolet Valvojien neuvoston j?senist?, oikeuslaitoksen johtaja, yleisradion johtaja ja asevoimien esikuntap??llikk? ja komentaja sek? vallankumouskaartin (Pasdaran tai IRGC) komentaja.

Korkeimman uskonnollisen johtajan valitsee Asiantuntijoiden neuvosto Mad?les-e-Khobregan, joka koostuu 88:sta mud?tahidista eli islamilaisesta lainoppineesta. Sen j?senet valitaan suoralla kansanvaalilla kahdeksanvuotiskausiksi. Ehdokkaiden soveltuvuus hyv?ksyt??n samoin kuin parlamenttivaaleissa. Periaatteessa neuvosto toimii my?s johtajan neuvonantajana. Se on valinnut uuden uskonnollisen johtajan kerran, vuonna 1989.

Iranin presidentti on vastuussa toteuttamaan perustuslakia ja toimimaan hallinnon johtajana muissa kuin uskonnollisen johtajan toimistolle kuuluvissa asioissa. Sama presidentti voi hallita korkeintaan kaksi per?kk?ist? kautta ja lis?ksi kolmannen kauden, mutta ei edellisten per??n. Vuodesta 2021 virassa on ollut Ebrahim Raisi. Raisi kuoli helikopterionnettomuudessa 19. toukokuuta 2024. Virkaa tekev?ksi presidentiksi nousi Mohammad Mokhber, joka toimi teht?v?ss? kunnes hein?kuussa presidentiksi valittiin uudistusmielinen Masud Peze?kian.

Parlamentti ja Valvojien neuvosto

Iranin yksikamarinen parlamentti, islamilainen konsultoiva kokous tai Mad?les-e ?ura-je Eslami, koostuu 290 j?senest?, jotka ??nestet??n nelivuotiselle kaudelle. Viisi paikkaa on varattu v?hemmist?ille: armenialaiskristityille kaksi, juutalaisille ja zarathustralaisille yksi paikka, assyrialaisille ja Kaldean katolisille my?s yksi jaettu paikka.

Mad?les on lains??d?nt?elin, joka my?s vahvistaa budjetin ja kansainv?liset sopimukset. Se voi my?s erottaa ministerit ep?luottamuslauseella tai panna viralta presidentin virkarikkeest?. Mad?lesin p??t?kset vaativat kuitenkin Valvojien neuvoston sek? uskonnollisen johtajan vahvistuksen.

Parlamenttiehdokkuus edellytt?? 26–75 vuoden ik?? ja yliopistotutkintoa. Lis?ksi ehdokkaan tulee olla uskollinen perustuslaille ja sitoutunut lakien noudattamiseen, mist? p??tt?? Valvojien neuvosto. Vuoden 2008 vaaleissa ehdokkaiksi asettuneista noin 7 600:sta 1 700 hyl?ttiin. ??nioikeusik?raja on 18 vuotta.

Viimeisimm?t vaalit pidettiin 21. helmikuuta 2020. Niiden ??nestysprosentti j?i enn?tyksellisen alhaiseksi (42,6 %:a). Teheranissa ??nestysaktiivisuus j?i hieman yli 25 %:n. Uskonnollinen johtaja Khamenei syytti alhaisesta ??nestysinnosta l?nsimaiden propagandaa ja koronaviruksella pelottelua. Maan sis?ministeri totesi tuloksen olevan kuitenkin hyv?ksytt?v?, sill? s?? oli ??nestysp?iv?n? huono ja koronavirus aiheutti kansalaisissa huolta. Vaaleissa oli 16 000 ehdokasta, joista valvojien neuvosto hyv?ksyi 7 000. Se my?s hylk?si yli 80 istuvan edustajan ehdokkuuden.

Valvojien neuvosto on er??nlainen perustuslakituomioistuin, joka koostuu kuudesta uskonnollisen johtajan nimitt?m?st? islamilaisen lain asiantuntijasta ja kuudesta Mad?lesin (parlamentti) valitsemasta lakimiehest?, joiden ehdokkuuden asettaa oikeuslaitoksen johtaja, jonka nimitt?? uskonnollinen johtaja. Valvojien neuvoston teht?v?n? on valvoa vaaleja ja tarkastaa parlamentin jo hyv?ksym?t lait.

Oppositio

Oppositiojohtaja Mir-Hosein Musavia kannattavaa hiljaista mielenosoitusta 2009.

?ljykent?lt? nousee savua Khuzestanin maakunnassa l?hell? Ahvazia.

Iranin oppositioliike toimii ulkomailla.

Viimeinen ?aahin aikainen p??ministeri Shapour Bakhtiar perusti Pariisissa monarkistisen NAMIR-puolueen, joka pyrkii vuoden 1906 perustuslain palauttamiseen. NAMIR teki yhteisty?t? my?s Ali Aminin Iranin vapautusrintaman kanssa. My?s entinen hovin j?sen Manuchehr Ganji johti omaa j?rjest???n.

Tasavaltalainen Iranin kurdien demokraattinen puolue on taistellut Irania vastaan vuodesta 1979, vaikka sen joukot karkotettiin Iranin Kordestānista jo 1986.

Iranin kommunistinen puolue, Tudeh hajotettiin pakolla 1983, mutta perustettiin my?hemmin uudelleen It?-Saksassa. Toisen kielletyn puolueen, Fadayanin j?senet liittyiv?t p??asiassa uuden Tudehin joukkoihin puolueen osallistuttua mujahedinien kapinaan. Kurdien kommunistinen puolue Komala taisteli hallitusta vastaan vuoteen 1985 asti.

Iranin kansallinen vastarintaneuvosto perustettiin Ranskassa 1981, ja sit? pidet??n Kansan mujahedin -j?rjest?n julkisivuna. Kansan mujahedin perustettiin 1965 taistelemaan ?aahia vastaan, mutta hallitus murskasi sen p??osin 1975. Kes?ll? 1981 Kansan mujahedin nousi kapinaan Islamilaista tasavaltaa vastaan, mutta h?visi, ja sen johtajat pakenivat maasta. Vuonna 1986 Ranska karkotti j?rjest?n, joka siirsi p??majansa Bagdadiin ja taisteli Saddam Husseinin tukemana Irania vastaan. Yhdysvaltojen mukaan useat maat, ei kuitenkaan EU, pit?v?t sit? terroristij?rjest?n?.

Toinen Irania vastustava liike on Britanniassa asuvan Amir Jahanchahin johtama Vihre? aalto -niminen (Green Wave) liike. Iranilaisia diplomaatteja on eronnut palveluksesta, muun muassa Suomessa l?hetyst?n kakkosmiehen? toiminut Hossein Alizadeh. Aiemmin tammikuussa 2010 Oslossa toiminut Iranin konsulaatin virkailija sai turvapaikan Norjasta.

Vuoden 2009 presidentinvaalien yhteydess? syntyi Green Movement -niminen liike, joka sai nimens? tunnusv?rist??n vihre?st?.

Iranin energiapolitiikka ja ydinohjelma

P??artikkeli: Iranin energiapolitiikka

Iranin energiapolitiikassa keskeist? ovat suuret ?ljyvarat. Saudi-Arabia, Iran, Irak, Kuwait ja Arabiemiraatit tuottivat nelj?sosan maailman ?ljyst? vuonna 2005. Iranissa l?ydettiin ?ljy? vuonna 1908. Britannia sai osake-enemmist?n Anglo-Iranian Oil Company -yhti?ss?. Siit? syntyi my?hemmin BP. Iranin historiassa ?ljyvarojen hallinta on ollut merkitt?v? kysymys. ?ljyn tuottajamaat perustivat ?ljykartellin OPEC 1960-luvulla. Kansainv?linen atomienergiaj?rjest? IAEA ep?ilee, ett? Iranissa on tiedetty? enemm?n ydinlaitoksia.

Iran on pyrkinyt aloittamaan energiantuotannon ydinvoimalla s??st??kseen kallistuvaa ?ljy?. Ydinohjelma alkoi jo 1950-luvulla ?aahin aikana Yhdysvaltain tuella Atoms for Peace -ohjelmassa. Vuoteen 2000 menness? oli tarkoitus rakentaa 23 voimalayksikk??. Sopimukset ensimm?isist? kahdesta yksik?st? tehtiin l?nsisaksalaisten Siemens AG:n ja AEG Telefunkenin kanssa. Iran sijoitti my?s uraaninrikastuslaitosta rakentavaan Eurodif-yritykseen. Islamilaisen vallankumouksen j?lkeen Irania estettiin saamasta uraania ja saksalaiset j?ttiv?t laitosten rakentamisen kesken. Huhtikuussa 2006 Iran ilmoitti aloittaneensa uraanin rikastamisen omin voimin.

Vuonna 1995 Iran solmi sopimuksen Ven?j?n kanssa osittain valmiin Bu?ehrin laitoksen rakentamisesta loppuun. Polttoaineen lataaminen voimalaan aloitettiin lokakuussa 2010. Bu?ehrin laitoksen rakennusvaiheessa l?ytyi Stuxnet-haittaohjelma. On arveltu, ett? Stuxnet oli suunniteltu nimenomaan hidastamaan tai est?m??n Iranin ydinohjelman toteuttamista.

Iranin ydinohjelma on luonut kitkaa maan kansainv?lisiss? suhteissa. YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Iranilta uraanin k?sittelyn ja rikastuksen pysyv?? lopettamista. Yhdysvaltain edustaja on syytt?nyt Irania ydinaseen tavoittelusta. Iranin mukaan yritys kielt?? uraanin rikastaminen rauhanomaisiin tarkoituksiin rikkoo kansainv?lisen oikeuden normeja, ydinsulkusopimusta ja IAEA:n m??r?yksi?. Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen konsensus on kuitenkin ett? Iranilla ei ole ollut projektia ydinaseiden kehitt?miseksi ainakaan vuoden 2003 j?lkeen. IAEA:n raporteissa on mainittu huolestuneisuus Iranin rikastusohjelman sotilaallisesta ulottuvuudesta. Israel sen sijaan pit?? Irania uhkana olemassaololleen. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat asettaneet 2012 tiukkoja pakotteita Iranin ?ljy- ja pankkisektoreille.

Aiemmin George W. Bush lukikin Iranin ”pahan akseliin” kuuluvaksi valtioksi. Lehtitietojen mukaan Bushin hallinto teki suunnitelmia sotilaallisesta iskusta Irania vastaan. My?s Israelin on uutisoitu suunnittelevan tai suunnitelleen iskua Iranin ydinohjelman hidastamiseksi. Syyt?ksi? Iranin ydinohjelmasta on verrattu Bushin hallinnon syyt?ksiin Saddam Husseinin joukkotuhoaseista, joita k?ytettiin syyn? hy?kk?ykseen Irakiin 2003.

Teheranista etel??n sijaitsevassa Fordon tehtaassa aloitettiin j?lleen uraanin rikastaminen marraskuussa 2019 kertoi Iranin presidentti Hasan Ruhani. Uraanin rikastamista kyseisess? tehtaassa rajoitettiin vuoden 2015 ydinsopimuksen takia. Sopimuksen aikana Iran on pit?nyt yli 1 000 sentrifugia tehtaassa, mutta ne ovat sopimuksen syntymisen j?lkeen olleet tyhjin?.

L?nsimaat ep?iliv?t, ett? Iran on tavoitellut ydinohjelmassaan ydinaseen rakentamista. Iran sanoi, ett? sen ohjelma t?ht?? yksinomaan rauhanomaiseen energiantuotantoon. Ep?ilyksi? her?tti se, ett? Iran salasi pitk??n ydinohjelmansa. Iran suostui lopettamaan uraanin rikastamisen laitoksessa vuonna 2015 osana kansainv?list? sopimusta maan ydinohjelmasta. Ydinsopimus on ollut vaikeuksissa sen j?lkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti toukokuussa 2018, ett? Yhdysvallat vet?ytyy sopimuksesta ja palauttaa pakotteet Irania vastaan. Britannia, Ranska, Saksa, Ven?j? ja Kiina ovat yritt?neet pelastaa vaikeiden neuvottelujen p??tteeksi vuonna 2015 solmitun sopimuksen.

Ihmisoikeudet

Iranin on tiedetty teloittaneen alaik?isi?, vaikka se on allekirjoittanut Lapsen oikeuksien sopimuksen. Vuonna 2008 Iran lupasi lopettaa k?yt?nn?n. Kansainv?list? kritiikki? her?tti Atefeh Sahaalehin tapaus vuonna 2004. H?n joutui 16-vuotiaana julkisesti hirtetyksi avioliiton ulkopuolella harrastetusta seksist?. Taiteilijanakin tunnettu Delara Darabi tuomittiin kuolemaan 17-vuotiaana tehdyst? murhasta. H?n tunnusti teon alun perin, mutta teki sen ilmeisesti suojatakseen 19-vuotiasta poikayst?v??ns? teloitukselta, koska uskoi itse alaik?isen? v?lttyv?ns? kuolemantuomiolta.

Iranissa voidaan tuomita ihmisi? kivitett?viksi kuoliaaksi aviorikoksesta. 2000-luvulla viranomaiset sanovat ett? n?it? tuomioita pannaan harvoin toimeen. Amnestyn mukaan vuosina 2006–2010 kivitettyj? ihmisi? oli ainakin kuusi.

Open Doors -j?rjest?n World Watch-listauksen mukaan kristityt kokevat Iranissa ??rimm?ist? vainoa. J?rjest?n mukaan Iranin hallitus n?kee muslimien k??ntymisen kristinuskoon l?nsimaiden yrityksen? heikent?? Iranin islamilaista hallintoa. Hallinto tekee usein ratsioita salaisiin kirkkoihin ja iskut johtavat usein pid?tyksiin ja pitkiin vankeusrangaistuksiin "rikoksista kansallista turvallisuutta vastaan". K??ntyneet kristityt saavat maallistuneissa muslimiperheiss? usein hyv?ksynn?n, mutta tiukempien muslimiperheiden k??nnynn?iset kokevat enemm?n vainoa kotona.

Iranissa my?s homoseksuaalinen toiminta, yleens? seksuaalinen kanssak?yminen ja rienaus voivat johtaa kuolemantuomioon.

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Iran ei ole vapaa maa. Iranin islamilaisessa tasavallassa j?rjestet??n s??nn?llisesti vaaleja, mutta ne eiv?t t?yt? demokratian vaatimuksia, mik? johtuu osittain kovan linjan Valvojien neuvoston vaikutuksesta. Se on elin jota ei ole valittu, ja joka hylk?? kaikki ehdokkaat, joita se ei pid? tarpeeksi uskollisina papistolle. Lopullinen valta on maan korkeimmalla johtajalla, ajatollah Ali Khameneilla ja h?nen valvonnassaan olevien instituutioiden k?siss?. N?ill? instituutioilla, kuten turvallisuusjoukoilla ja oikeuslaitoksella on t?rke? rooli erimielisyyksien ja muiden kansalaisvapauksien rajoitusten tukahduttamisessa.

Iranin huivikapina

P??artikkeli: Iranin huivikapina

Mielenosoitusten sarja alkoi Teheranissa 16. syyskuuta 2022. Protestit alkoivat reaktiona 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemaan. Amini kuoli ollessaan poliisin pid?tt?m?n?. H?nt? syytettiin hijab-ohjeen rikkomisesta eli islamilaisen huivin k?ytt?misest? v??rin.

Ulkosuhteet ja armeija

Iranin ulkosuhteet perustuvat kahteen tukijalkaan: alueen ulkopuolisen vaikuttamisen minimointiin sek? kattaviin diplomaattisiin suhteisiin kehittyviin ja sitoutumattomiin maihin. Iranilla on diplomaattisuhteet l?hes kaikkiin YK:n j?senmaihin, pois lukien Israel ja Yhdysvallat (johon suhteet katkesivat Iranin vallankumouksen yhteydess?). Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteensa Iranin kanssa tammikuussa 2016 ja t?m?n j?lkeen diplomaattisuhteensa Iraniin katkaisi Bahrain.

Iranilla on kahdenlaiset asevoimat: tavanomainen armeija, johon kuuluu Iranin maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat sek? Iranin Vallankumouskaarti. Asevelvollisuus kest?? 18 kuukautta. Iranin vallankumouksen j?lkeisten kauppasaartojen my?t? maa on kehitt?nyt laajalti omaa puolustusteollisuutta. Iran valmistaa itse tankkeja, panssaroituja miehist?nkuljetusvaunuja, ohjuksia ja ohjusj?rjestelmi?, sukellusveneit?, sotilasaluksia, sotilashelikoptereita ja h?vitt?ji?.

Iranin ja Saudi-Arabian vastakkainasettelu

Saudi-Arabian ja Iran ovat vuosikymmeni? kilpailleet kesken??n alueellisesta vaikutusvallasta. Maat ovat olleet toistensa arkkiviholliset ja viime aikoina vastakkainasettelu on entuudestaan k?rjistynyt. L?ht?kohtaisesti maat edustavat islamin kahta eri p??haaraa. Saudi-Arabia on sunnalainen ja pit?? itse??n alueen johtavana sunnalaisena maana. Iran puolestaan on suurin ?iialainen valtio. Poliittiset tapahtumat alueella ovat k?rjist?neet maiden vastakkainasettelua. Saddam Husseinin syrj?ytt?minen Irakissa vuonna 2003 kaatoi samalla Iranin merkitt?v?n sunnalaisen vastavoiman ja Iranin asema vahvistui siit? huolimatta, ett? Irakin uusi ?iialainen johto on ollut l?heisiss? v?leiss? my?s Iranin toisen arkkivihollisen Yhdysvaltojen kanssa. Arabikev??n 2011 levottomuudet ja ep?vakauden lis??ntyminen saivat sek? Iranin ett? Saudi-Arabian toimimaan aktiivisesti oman vaikutusvaltansa lis??miseksi. Saudi-Arabian liittolaisia ovat Persianlahden arabimaista Yhdistyneet arabiemiraatit ja Bahrain sek? my?s Egypti ja Jordania. Iranin liittolaisia ovat Ba?ar al-Assadin hallinnon johtama Syyria ja Libanonin ?iialainen Hizbollah-liike. Syyrian sis?llissodassa Iran on tukenut al-Assadin hallintoa ja Saudi-Arabia kapinallisia. Jemenin sis?llissodassa Saudi-Arabian johtama liittouma on taistellut Iranin tukemia ?iialaisia huthi-kapinallisia vastaan. Saudi-Arabia ja Iran eiv?t ole sotineet suoraan kesken??n, mutta ne ovat harjoittaneet ns. sijaissotaa (proxy-sodank?ynti?) tukemalla alueen aseellisissa konflikteissa toisiaan vastaan taistelevia toimijoita. Erityisesti Iranin tukemien Jemenin huthi-kapinallisten hy?kk?ykset Saudi-Arabian infrastruktuuria vastaan ovat k?rjist?neet tilannetta. Yhdysvaltain Trumpin hallinto on tukenut voimakkaasti Saudi-Arabiaa. My?s Saudi-Arabian ja Iranin perinteinen "virallinen" vihollinen Israel pit?? Irania suurimpana alueellisena turvallisuusriskin??n, joten my?s se on v?lillisesti tukenut Saudi-Arabiaa.

Aluejako

P??artikkeli: Iranin provinssit

Alborz

Ardabil

Bu?ehr

Chahar Mahal
ja Bakhtiari

Esfahan

Fars

Gilan

Golestan

Hamadan

Hormozgan

Ilam

Kerman

Kermanshah

Khuzestan

Kohgiluye ja Buyer-Ahmad

Kordestan

Lorestan

Markazi

Mazandaran

Qazvin

Qom

Razavi
Khorasan

Semnan

Sistan ja
Balut?istan

Teheran

Yazd

Zanjan

Pohjois-
Khorasan

Etel?-
Khorasan

L?nsi-
Azerbaid?an

It?-
Azerbaid?an

Kaspianmeri

Persianlahti

Turkmenistan

Afghanistan

Pakistan

Azerbaid?an

Armenia

T
u
r
k
k
i

Irak

Kuwait

Saudi-Arabia

Iran koostuu 31 provinssista (ostan-haa, yksikk? ostan). Vuonna 2010 Teheranin provinssista erotettiin ālborz omaksi provinssikseen.

1. Alborz
2. Ardabil
3. Bu?ehr
4. Chahar Mahal ja Bakhtiari
5. Esfahan
6. Etel?-Khorasan
7. Fars
8. Gilan
9. Golestan
10. Hamadān
11. Hormozgan
12. Ilam
13. It?-Azerbaid?an
14. Kerman
15. Kerman?ah
16. Khuzestan
17. Kohgiluye ja Buyer-Ahmad
18. Kordestan
19. Lorestan
20. L?nsi-Azerbaid?an
21. Markazi
22. Mazandaran
23. Pohjois-Khorasan
24. Qazvin
25. Qom
26. Razavi Khorasan
27. Semnan
28. Sistan ja Balut?istan
29. Teheran
30. Zanjan
31. Yazd

Iranin saaret kuuluvat p??osin Hormozgānin provinssiin.

Katso my?s: Luettelo Iranin kaupungeista

Talous

Teheran on Iranin t?rkein talouskeskus.

Basaari Teheranissa

Iranin talousj?rjestelm? on sekoitus keskussuunnittelua, valtion omistusta ?ljyst? ja suuryrityksist?, kylien maataloutta ja pienimuotoista yksityist? vaihtotaloutta ja palveluyrityksi?. Nykyinen hallinto on jatkanut edellisen hallinnon markkinareformia ja osoittanut pyrkimyst? monipuolistaa Iranin ?ljyst? riippuvaa taloutta. Monipuolistamiseen kuuluu autonvalmistus, ilmailuteollisuus, kuluttajaelektroniikka, aseteollisuus, petrokemia ja ydinteknologia. Autovalmistajat Iran Khodro ja SAIPA valmistavat omia ja ulkomaisia merkkej? lisenssill?.

Iran toivoo my?s houkuttelevansa miljardien arvosta ulkomaisia investointeja luomalla suosiollisen sijoitusilmaston, johon kuuluvat v?hennetyt rajoitteet ja tullit sek? vapaakauppa-alueet kuten T?abahar ja Ki?-saari. Modernissa Iranissa on vahva keskiluokka ja kasvava talous, mutta korkea inflaatio ja ty?tt?myys ovat ongelmia. Ty?tt?myyden takia monet koulutetut nuoret l?htev?t maasta, ja Iran k?rsii aivovuodosta.

Iranin vienti suuntautuu Aasiaan: Kiinaan, Japaniin, Intiaan, Etel?-Koreaan ja Turkkiin. Tuontia on Arabiemiraateista, Kiinasta, Saksasta, Etel?-Koreasta, Italiasta, Ven?j?lt? ja Intiasta. Maan merkitt?vimm?t luonnonvarat ovat ?ljy, maakaasu, kivihiili, kromi, rautamalmi, kupari, lyijy, mangaani ja rikki. Merkitt?vin vientituote on ?ljy, joka vastaa 80 prosenttia viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat muut petrokemian ja kemian tuotteet, hedelm?t ja p?hkin?t sek? matot.

Iranin ulkomaanvelka on noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti toukokuussa 2018, ett? Yhdysvallat vet?ytyy Iranin ydinsopimuksesta ja palauttaa pakotteet Irania vastaan. Pakotteet ovat iskeneet Iranin valuutan arvoon, nostaneet inflaatiota ja haitanneet maan ?ljynvienti?. Iran on vaatinut EU-mailta toimia pakotteiden aiheuttamien talousvaikeuksien lievitt?miseksi.

Energia

P??artikkeli: Energia Iranissa

?ljyn tuotanto ja jalostus on Iranin t?rkein talouden ala, vaikka maakaasun tuotanto on yh? t?rke?mp??.

Iran on OPECin perustajaj?sen. Vuonna 2012 Iran oli OPECin toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin ?ljyntuottaja (Ven?j?, Kiina, Yhdysvallat eiv?t kuulu OPECiin), ja sen tunnetut ?ljyvarat olivat kolmanneksi suurimmat Saudi-Arabian ja Venezuelan j?lkeen. Sill? on hallussaan yli 10 prosenttia maailman n?ytetyist? ?ljyvarannoista. Iranilla on hallussa my?s Ven?j?n j?lkeen maailman toiseksi suurimmat maakaasuvarannot.

Iranin ydinohjelma on ollut pitk??n kansainv?lisen mielenkiinnon kohteena. Bu?ehrin ydinvoimalaitos valmistui vuonna 2011.

Liikenne

Iran Air on Iranin kansallinen lentoyhti?. Iranissa on 319 lentopaikkaa, joista 133:n kiitotie on p??llystetty ja 42:lla on yli kolmekilometrinen kiitotie. Teheranissa on kaksi lentoasemaa, joista vanhalle Mehrabadin kent?lle suuntautuvat lennot naapurimaista ja kotimaasta ja vuonna 2004 valmistunut Imaami Khomeinin kansainv?linen lentoasema on maan kansainv?lisen liikenteen keskus. ?irazin lentoasema on my?s suosittu ulkomaalaisten matkailijoiden k?yt?ss?, samoin kuin Esfahan, Bandar Abbas ja Ki?.

Iranissa on ollut hyv?t maantieyhteydet Silkkitien ajoista asti. Nykyisin maassa on p??llystettyj? maanteit? 125 908 kilometri?, mihin kuuluu noin 1 400 kilometri? moottoritiet?. Rautateit? on 8 442 kilometri?. Turkin Istanbulista Teheraniin kulkevan viikoittaisen junayhteyden nimi on Trans-Asia Express. Junayhteyden avaamista Azerbaid?aniin suunnitellaan. Satamakaupunkeja ovat Assaluyeh, Bandar Abbas ja Bandar-e-Eman Khomeyni.

V?est?

K?velykatu ?īrāzin kaupungissa

Moskeija E?fahānissa

Iranin etninen v?est?nkartta

  Kurdit

  Mazandaranit

  Gilakit

  Lurit

  Belut?it

  Arabit

  Ka?kait

  Persialaiset

* liila - Azerit, * vihre?nruskea (oik.) - Turkmeenit, * keltaisenruskea (vas.) - Tali?it, * harmaa - asumaton

Ethnologue: Languages of the World -teoksessa vuodelta 2013 listataan 75 Iranissa k?ytetty? el?v?? kielt?. Tiedot eri kielten puhujam??rist? ovat eri vuosilta.

Iranin suurimmat kielet

nimi	puhujia	vuosi	muuta
Azeri	15,5 milj.	2010
Bakhtiari	1 milj.	2001	lounaisosa
Belut?i	856 000	1986	jakaantuu etel?- ja l?nsibelut?iin
Domari	1,34 milj.	2000	romanikieli
Farsi	45 milj	2011
Gilaki	3,27 milj.	1993	Gilan alueella
Ka?kai	1,5 milj.	1993	Farsin ja Kohkiluyehin ja Buyer Ahmadin provinsseissa
Kurdi	6,6 milj.	2000	kolme murretta yhteens?
Laki	1 milj.	2000	l?nsiosassa
Luri	2,4 milj.	2001	l?nsiosassa
Mazandarani	3,27 milj.	1993	Kaspianmeren rannalla
Turkmeeni	2 milj.	1997	Turkmenistanin l?hialueella

Iranin v?est?st? yli kaksi kolmasosaa puhuu jotain iranilaista kielt?. Suurimmat iranilaiset ryhm?t ovat persialaiset (50–60 prosenttia v?est?st?), kurdit (noin 10 prosenttia), gilakit ja mazandaranit (10 prosenttia), lurit (2 prosenttia) ja belut?it (2 prosenttia). Turkkilaissukuisia v?hemmist?j? ovat azerit (n. 20 prosenttia) ja turkmeenit (2 prosenttia). Muita etnisi? v?hemmist?j? ovat muun muassa arabit (1 prosenttia), armenialaiset, assyrialaiset, tali?it ja juutalaiset.

Vain persia arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettuna on virallinen kieli.

Islam on virallinen valtionuskonto – sen suositumpi haara on ?iialaisuus johon kuuluu 90–95 prosenttia iranilaisista (2011). 5–10 prosenttia kuluu sunnimuslimeihin, jotka ovat enemmist?n? useimmissa muissa islaminuskoisissa maissa. Virallisesti tunnustettuja v?hemmist?uskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuus. Lis?ksi on muiden uskontokuntien, kuten Iranista l?ht?isin olevan baha’ilaisuuden, kannattajia.

Iranissa uskonnonvapaus taataan perustuslaissa, mutta v?hemmist?uskontoja rajoitetaan ankarasti ja niiden j?senet joutuvat vainon, vangitsemisten ja jopa kidutuksen uhreiksi. Open Doors -niminen j?rjest? listaa joka vuosi maat sen mukaan, miten huonosti kristittyjen uskonnonvapaus niiss? toteutuu ja miten paljon niiss? esiintyy kristittyjen vainoa. Siin? tutkitaan my?s, onko kristittyj? vangittu, pid?tetty tai tapettu uskonsa vuoksi. Vuoden 2014 luettelossa Iran oli yhdeks?nneksi pahiten kristittyj? vainoava maa. My?s Bahai-uskon harjoittajia vainotaan.

Iranissa on vain v?h?n ihmisi?, joilta on diagnostisoitu HIV tai AIDS. Vuonna 2012 HIV-positiivisia aikuisia arvioitiin olevan 70 800, eli 0,2 % aikuisista. Antiretroviraalil??kityst? saa vain pieni osa tarvitsijoista.

Kulttuuri

Farhang (”kulttuuri”) on ollut Iranin sivilisaation keskipiste, ja monet iranilaiset ovat ylpeit? perinn?st??n ja asemastaan muinaisen kulttuurin jatkajina.

Hafezin muistomerkki ?īrāzissa

Iranilainen kulttuuri on yksi maailman pisimp??n s?ilyneit? sivilisaatioita. Maahan on vuosien varrella vy?rynyt yh? uusia valloittajia, mutta sen sijaan ett? he olisivat h?vitt?neet iranilaista kulttuuria, valloittajat ovat itse iranilaistuneet.

Iranin vuotuisista juhlista t?rkein on uusivuosi, Nowrūz, jota vietet??n kev?tp?iv?ntasauksen aikaan kev??n alkamisen kunniaksi. Sit? on juhlittu ainakin kolmentuhannen vuoden ajan, legendan mukaan j??kauden p??ttymisest? asti. Uudenvuodenp?iv?n? sotilaat saavat ylennyksens?, vankeja armahdetaan ja luontoa siivotaan talkoilla.

Suuri osa Iranista on er?maata, ja ehk? siksi puutarhat, kukat ja hedelm?t ovat t?rkeit? aiheita, joita kuvataan niin matoissa kuin kirjallisuudessa ja runoudessakin.

Iranilaisessa kodissa vain keitti?n ja kylpyhuoneen k?ytt?tarkoitus pysyy samana. Muut huoneet ovat tarpeen mukaan ruokasaleja, olohuoneita tai makuuhuoneita. Tuolit eiv?t kuuluneet sisustukseen ennen 1800-lukua, ja edelleen pehmeill? matoilla istumista pidet??n usein kodikkaampana. Huoneiden monik?ytt?isyys on t?rke??, sill? vieraanvaraisuus edellytt??, ett? y?vieraita voidaan majoittaa lyhyell? varoitusajalla, ja sukulaiset yst?vineen voivat tulla lyhyemm?lle tai pitemm?lle vierailulle koska tahansa.

Iranilaisen ydinperheen m??rittelee p?iv?llisp?yd?n koko. Usein saman suvun eri haaroja asuu samassa rakennuksessa tai pihapiiriss?, mutta kaikki eiv?t silti sy? yhdess?. Aikuiset lapset saattavat asua vanhempiensa luona my?s naimisiin menty??n ainakin jonkun aikaa. Koska avioliitto sitoo perheet tiukasti yhteen, on t?rke??, ett? itse kihlaparin lis?ksi appivanhemmat tulevat kesken??n hyvin toimeen. Avioliiton j?rjest?minen on ennen kaikkea tulevien anoppien teht?v?. Moniavioisuus on sallittua, mutta ei kovin yleist?.

Unescon maailmanperint?luettelossa on Iranista kaksikymment?kahdeksan kulttuurikohdetta. Armenialaiset luostarit (Taddeuksen luostari, Stefanoksen luostari ja Dzordzorin kappeli), Bamin kulttuuriymp?rist?, Behistun, Esfahanin Perjantaimoskeija, Fārsin sassanidiaikainen arkeologinen maisema, Golestanin palatsi, Gonbad-e Qabus, Hawramanin kulttuurimaisema, Meidan Emam, Meymandin kulttuurimaisema, Pasargadai, Persepolis, Persialaiset karavaaniseraljit, Persian qanatit, ?eikki Safi ad-Dinin khanqah ja mausoleumi, Shahr-i-Sokhta, Shushtarin vedensiirtoj?rjestelm? Band-e Kaisar, Soltaniyeh, Susa, Tabrizin basaari,Takht-i Suleiman ja T?ogha Zanbil.

Iranilainen keitti? perustuu hedelmiin ja vihanneksiin. Liha, yleens? lampaanliha, on lisuke. Hiilihydraatteja saadaan riisist? ja leiv?st?. Makeita paloja sy?d??n useammin iltap?iv?ll? teen kanssa kuin j?lkiruokana – ateria lopetetaan mieluummin tuoreisiin hedelmiin. Iranin eri alueilla on omia tyypillisi? makeisiaan, joita vied??n tuliaisiksi ja tarjotaan vieraille. N?ihin kuuluvat ruusuvedell? maustettu nougat gaz ja sahramista, voista ja pistaaseista tehty nekkumainen sohan. Islamilaisessa Iranissa alkoholink?ytt? on periaatteessa kielletty? mutta silti yleist?. Juutalaiset, armenialaiset ja zarahustralaiset valmistavat paikallista viini?, ja pontikkaa tehd??n l?hes joka kyl?ss?.

Persialaiset, k?sinsolmitut matot ovat t?rke? osa iranilaista kulttuuriperinnett?, sek? edelleen merkitt?v? vientituote. Hienoimmissa matoissa on satoja solmuja neli?tuumalla, ja niiden valmistus vie vuosia. Mattojen kuva-aiheet ovat vuosisatoja vanhoja, mutta kutojat kehitt?v?t, muuntelevat ja yhdistelev?t niit? vapaasti.

Persialaisen kuvataiteen aarteisiin kuuluvat miniatyyrimaalaukset, joita k?ytettiin kuvittamaan runoelmia ja klassisia tarinoita kuten ?ahname. Toinen visuaalisen taiteen ilmentym? on kalligrafia. Modernit iranilaiset kuvataiteilijat k?ytt?v?t usein ty?ss??n elementtej? molemmista.

Iranin valtio on kielt?nyt takatukan ja pyrkii edist?m??n islamilaisia kampauksia.

Kirjallisuus ja elokuva

Ferdowsin ?ahname on persialaisen kirjallisuuden klassikko.

Leipomo Teheranissa

Persialainen kirjallisuus alkaa zarahustralaisuuden pyhist? teksteist? ja parthialaisten sek? sassanidien valtakausien aikaisista kirjoituksista, jotka tunnetaan vain toissijaisten l?hteiden kautta. Arabivalloituksen j?lkeen 600-luvulla arabiasta tuli kirjallisuuden vallitseva kieli. Persian kieli palasi kirjallisuuteen 800-luvulla, ja sit? seuraavilla vuosisadoilla klassinen persialainen kirjallisuus kukoisti.

L?nsimaissa tunnetuin tuon ajan persialainen runoilija on ep?ilem?tt? Omar Khaijam (1050–1123). Persiassa h?net tunnettiin ennen kaikkea luonnontieteilij?n?. 1900-luvulla itsen?isyystaistelu ja l?nsimaiset vaikutteet muuttivat runoutta suoraviivaisemmaksi, ja poliittiset ja yhteiskunnalliset teemat yleistyiv?t. 1900-luvun tunnustettuja kirjailijoita ovat Ali-Mohammad Afghani ja Jamal Mir-Saadeghi.

Iranilaiset elokuvat ovat tunnettuja, Iran on saanut 300 kansainv?list? elokuvapalkintoa viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Nykyp?iv?n iranilainen elokuva tunnetaan ulkomailla erityisesti "uudesta aallosta" ("Iranian New Wave"), jonka tunnetuimpia edustajia on muun muassa Jafar Panahi. Iranilaisessa uudessa aallossa yhdistet??n k?sikirjoitettua ja n?ytelty? fiktioelokuvaa dokumenttimaiseen toteutukseen, jossa tapahtumapaikat ja sivuhenkil?t ovat aitoja ja n?yttelij?t ovat usein tekemisiss? tavallisten iranilaisten kanssa. Yksi tunnetuimmista esimerkeist? on vuonna 2006 ilmestynyt elokuva Naiset paitsiossa, joka kuvattiin kokonaisuudessaan Iranin ja Bahrainin v?lisen MM-karsintaottelun aikana. Useimmat uuden aallon elokuvat k?sittelev?t kriittisesti iranilaisen yhteiskunnan oloja, kuten naisten asemaa, mink? vuoksi monen niist? esitt?minen on kielletty Iranin sis?ll?. Brittil?inen koomikko Sacha Baron Cohen on toistuvasti hy?dynt?nyt iranilaisen uuden aallon metodeja t?iss??n, tunnetuimpana esimerkkin? elokuva Borat.

Kansainv?lisesti menestynein iranilainen elokuvaohjaaja lienee Abbas Kiarostami.

Tiedotusv?lineet

Lehdist?nvapaus on Iranissa ollut suhteellisen suurta Khatamin hallintokaudelta alkaen. Konservatiivit pyrkiv?t kuitenkin kirist?m??n lehdist?n valvontaa. Maassa ilmestyy noin 20 valtakunnallista sanomalehte? p?ivitt?in, mutta harvat iranilaiset lukevat lehte? joka p?iv?. Sen sijaan televisiota katsoo p?ivitt?in 80 prosenttia iranilaisista. Valtion televisioyhti? IRIB l?hett?? ohjelmaa 12 valtakunnallisella kanavalla ja 30 paikalliskanavalla. Ulkomaankanavien seuraaminen omalla satelliittilautasella on periaatteessa kielletty?, mutta k?yt?nn?ss? varsin suosittua, ja viranomaiset ummistavat silt? usein silm?ns?.

Iranin islamilainen hallintokoneisto p??tti lokakuussa 2006 taistella l?nsimaisia vaikutuksia vastaan kielt?m?ll? nopeat nettiyhteydet. Palveluntarjoajia on k?sketty rajoittamaan tiedonsiirtonopeudet maksimissaan nopeuteen 128 kbps. Iranilaiset kansanedustajat, akateemikot ja palveluntarjoajat tuomitsevat hallituksen m??r?yksen.

Urheilu

Iran on osallistunut olympialaisiin ensimm?isen kerran vuonna 1900 ja vuodesta 1948 alkaen varsin s??nn?llisesti. Sill? on ollut talviolympialaisissa tyypillisesti muutaman hengen ja kes?olympialaisissa 20–50 hengen joukkue.

Helmikuussa 2016 Iranin jalkapallomaajoukkue oli FIFA-rankingissa sijalla 44. Maan koripallomaajoukkue voitti Aasian-mestaruuskilpailut vuosina 2007 ja 2009. Aasian-mestaruuden my?t? maa selviytyi ensimm?ist? kertaa lajin maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 2010.

Katso my?s

• Iranilainen ajanlasku
• Iranilainen filosofia
• Iranin ja Saudi-Arabian suhteet
• Iranin oikeusj?rjestelm?
• Iranin ?ljyp?rssi

Kirjallisuutta

• Vihervuori, Marita & Schreiberhuber, Hermine: Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen. Helsingiss?: Otava, 1989. ISBN 951-1-10387-3
• Alavi, Nasrin: Me olemme Iran. (Suomennos: Sari Kumpulainen. - Suomennettu englanninkielisest? laitoksesta We are Iran: The Persian blogs, 2005.) Helsinki: Avain, 2007. ISBN 978-952-5524-36-9
• Liimatainen, Liisa: Iran: Huntu ja haaste: Yritys ymm?rt?? Iranin yhteiskuntaa. (Pystykorvakirja) Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2009. ISBN 978-952-01-0231-9

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iran Wikimedia Commonsissa

• Encyclopaedia Iranica 1996, 2008-2009. Center for Iranian Studies, Columbia University. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)