双创万企财税金融服务帮扶计划--四川频道--人民网

百度 资料图　　数据显示，截至2017年10月，全国已完成新改建旅游厕所万座，提前5个月超额完成厕所革命三年行动计划。

Bhutanin kuningaskunta (Druk Gyal-khab)
lippu vaakuna
Valtiomuoto	osittainen perustuslaillinen monarkia
Kuningas P??ministeri	Jigme Khesar Namgyal Wangchuck Tshering Tobgay
P??kaupunki	Thimphu 27°28′0″N, 89°38′30″E
Muita kaupunkeja	Punakha
Pinta-ala
– yhteens?	38 394 km2  (sijalla 136)
– josta sis?vesi?	merkitykset?n
V?kiluku (2014)	733 643 (sijalla 164)
– v?est?tiheys	n. 18 as. / km2
– v?est?nkasvu	1,13 % (2014)
Viralliset kielet	dzongkha
Valuutta	Bhutanin ngultrum Intian rupia (BTN)
BKT (2013)
– yhteens?	5 235 milj. USD  (sijalla 171)
– per asukas	7 000 USD
HDI (2019)	0,654 (sijalla 129)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	22,3 %
– teollisuus	37,9 %
– palvelut	39,8 %
Aikavy?hyke	UTC+6
– kes?aika	ei k?yt?ss?
Itsen?isyys kuningaskunnan perustaminen Intia tunnusti	17. joulukuuta 1907 1947
Lyhenne	BT
– lentokoneet:	A5
Kansainv?linen suuntanumero	+975
Tunnuslause	ei mottoa
Kansallislaulu	”Druk tsendhen”
Infobox OKNimi-testi OK

Bhutanin kuningaskunta (dzongkhaksi ??????????????‎, Druk Gyal Khap) eli Bhutan (suom. [butɑn]; dzongkhaksi ??????????‎, Druk Yul, [?uk??.y??]) on pieni sis?maavaltio Himalajalla Intian ja Kiinan v?liss?. Bhutan ulottuu subtrooppiselta alangolta Himalajan vuoristoon, ja korkeuserot maan eri osien v?lill? ovat jopa yli 7 000 metri?. Bhutanin talous perustuu maa- ja karjatalouteen, mutta mets?taloudella, vesivoimalla, matkailulla ja kehitysavulla on my?s t?rke? osa maan taloudessa. Arviot maan v?kiluvusta on korjattu yli kahdesta miljoonasta noin 730 000:een. Bhutanin p??kaupunki ja suurin kaupunki on Thimphu. Viel? 1950-luvulla maharad?an hallintokaupungiksi ilmoitettiin talvisin Punakha, kes?isin Tasit?ozong, luostari Thimphun l?hell?.

Bhutan on maailman eristyneimpi? valtioita, sill? hallitus s??telee ulkomaisia vaikutteita ja matkailua s?ilytt??kseen maan buddhalaisuuteen perustuvan kulttuurin. Suurin osa Bhutanin buddhalaisista noudattaa Tiibetin buddhalaisuuden drukpa kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan virallinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjallisuudessa maa kuvataan usein viimeisen? s?ilyneen? himalajanbuddhalaisuuden linnakkeena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista v?est?? kohtaan, joka on suurimmaksi osaksi hindulaista.

Bhutan on ollut monarkia vuodesta 1907. Aiemmin kuningas hallitsi suoraan, mutta vuodesta 2008 maa on ollut perustuslaillinen monarkia. Bhutanissa pidettiin tuolloin ensimm?iset demokraattiset vaalit. Muitakin uudistuksia on tapahtunut viime vuosina. Vuonna 1998 maassa alettiin sallia televisiol?hetykset (jalkapallon MM-kisojen takia). Monet bhutanilaiset tosin v?itt?v?t, ett? televisio on lis?nnyt materialismia ja rikollisuutta sek? saanut ihmiset hylk??m??n perinteiset arvot.

Maan nimi

Nimen Bhutan alkuper? on ep?selv?. Historioitsijat ovat arvelleet nimen perustuvan sanskritin sanoihin Bhota-ant (”Tiibetin loppu”) tai Bhu-uttan (”yl?maat”). Maan nimen? Bhutan on per?isin 1800-luvun loppupuolelta.

Dzongkhankielinen (ja tiibetinkielinen) maan nimi on Druk yul (”Ukkoslohik??rmeen maa”). Aikaisemmin Bhutan on tunnettu my?s nimill? Lho mon (”etel?inen pimeyden maa”), Lho tsendenjong (”etel?inen santelipuun maa”) ja Lhomen khazhi (”etel?inen nelj?n reitin maa”).

Maantiede

P??artikkeli: Bhutanin maantiede

Bhutanin kartta.

Ha Chhu -joen laaksoa.

Bhutan on sis?maavaltio Himalajan vuoriston it?osassa. Sen rajanaapurit ovat Kiina ja Intia. Pohjoisessa ja luoteessa maa rajoittuu Kiinan Tiibetin ja l?nness? Sikkimiin, lounaassa L?nsi-Bengaliin, etel?ss? ja kaakossa Assamiin ja id?ss? Arunachal Pradeshiin. Bhutanin pinta-ala on 38 394 neli?kilometri?.

Bhutanin pohjoisosa kuuluu Himalajan korkeimpaan vuoriston osaan, ja siell? on monia yli 7 300 metri? korkeita lumihuippuisia vuoriaja laaksoja, jotka ovat 3 700 – 5 500 metrin korkeudessa. Siell? on my?s Bhutanin korkein kohta, 7 570 metriin kohoava Gangkhar Puensum.

Mustat vuoret Keski-Bhutanissa muodostavat vedenjakajan Mo Chhun ja Drangme Chhun jokij?rjestelmien v?lille. Mustien vuorten huiput ovat noin 1 500–2 700 metri? korkeita ja joet ovat kaivertaneet alueelle syvi? rotkoja. Rinteet ovat liian jyrkki? maanviljelyyn, joten ne ovat s?ilyneet mets?isin?. Etel?ss? Siwalikvuoria peitt?v?t tihe?t lehtipuumets?t. Vuoret nousevat viel? noin 1 500 metriin ja loppuvat aivan etel?ss? subtrooppiseen duar-tasankoon. Suurin osa duareista sijaitsee Intiassa, mutta 10–15 kilometri? leve? kaistale ulottuu Bhutaniin. Bhutanissa duarit jaetaan etel?isiin ja pohjoisiin. Pohjoisilla duareilla maasto on ep?tasaista ja tihe?n viidakon peitossa. Siell? el?? monia villiel?imi?. Etel?iset duarit ovat tasaisempia ja ruohikkoisempia, ja vett? saadaan l?hteist?.

Bhutanin t?rkeimm?t joet ovat alueen l?pi virtaavat Amo Chhu eli Torsa, Wang Chhu eli Raidak, Mo Chhu eli Sankosh ja Manas. Monsuunisateista ja Himalajan j??tik?iden sulamisvesist? alkunsa saavat joet laskevat Brahmaputraan Intiassa. J??tik?t muodostavat noin kymmenen prosenttia Bhutanin pinta-alasta.

Bhutanin ilmasto riippuu korkeudesta ja vaihtelee etel?n subtrooppisesta yl?nk?jen lauhkeaan ilmastoon ja maan pohjoisosan kylm??n ilmastoon. Bhutanissa on viisi selke?? vuodenaikaa: kes?, monsuunikausi, syksy, talvi ja kev?t. Monsuunisateet tuovat 60–90 prosenttia alueen sadem??r?st?. Ne ovat rankimpia L?nsi-Bhutanissa, Etel?-Bhutanissa kes?t ovat keskim??r?ist? kuumempia ja kosteampia ja talvet viileit?. Maan keski- ja it?osassa taas ilmasto on lauha ja kuivempi kuin l?nness?. Pohjoisessa on alueita, joissa sadetta saadaan vuosittain vain 40 millimetri?, yleens? lumena. Keskiosan lauhkealla alueella taas sataa tyypillisesti 1 000 millimetri? vuodessa, ja paikoin on mitattu jopa yli 7 000 millimetrin vuosisateita. Sateet ajoittuvat hein?-syyskuulle, ja ne aiheuttavat usein paikallisia ?kkitulvia ja maanvy?ryj?.

Bhutanista yli 70 prosenttia on metsien peitossa. Maassa on yhdeks?n luonnonsuojelualuetta, jotka yhteens? kattavat yli nelj?nneksen maan pinta-alasta. Suojelualueiden p??tarkoitus on nimens? mukaisesti suojella luontoa, ei niink??n tarjota matkailijoille el?myksi?. Saktengin luonnonsuojelualue on perustettu myyttisen lumimies Jetin suojelemiseen. Mets?tyyppi vaihtelee korkeuden mukaan alankojen trooppisesta mets?st? vuoristojen havumetsiin. Maassa kasvaa 46 alppiruusulajia ja yli 200 rohtoina k?ytett?v?? yrtti? sek? monia harvinaisia k?mmek?it?. Kansalliskukka on sininen isovaleunikko, Meconopsis grandis. Korkeilla alueilla el?? lumileopardeja, puolilampaita, kultapandoja, tiikereit?, takineita ja murmeleita. Lauhkealla vy?hykkeell? tavataan tiikereit?, leopardeja, goraaleita ja muntjakkeja. Etel?n trooppisissa metsiss? el?? puuleopardeja, kultalangureita ja intiansarvikuonoja. Bhutanissa on tavattu 670 lintulajia, joiden joukossa on monia endeemisi? lajeja.

Historia

P??artikkeli: Bhutanin historia

Kivity?kalut, aseet ja suurten kivirakennelmien j??nteet kertovat maan olleen asutettu jo 2000-luvulla eaa. Lhomonin valtion (kirjaimellisesti ”etel?inen pimeys”) tai Monyulin valtion (”pime? maa”, nimi viittaa Bhutanin alkuasukkaisiin monpiin) on arveltu olleen olemassa noin 500 eaa.–600 jaa. Nimet Lhomon tsendenjong (santelipuumaa) ja Lhomon khazhi (nelj?n reitin/l?hestymisen maa) esiintyv?t vanhoissa tiibetil?isiss? ja bhutanilaisissa kronikoissa.

Varhaisin Bhutanissa muistiinkirjattu tapahtuma oli buddhalaisen pyhimyksen Padmasambhavan (tunnetaan my?s nimell? Guru Rinpoche) kauttakulkumatka 700-luvulla. Bhutanin varhaishistoriasta tiedet??n v?h?n, sill? suuri osa vanhoista asiakirjoista tuhoutui vanhan p??kaupungin Punakhan palossa 1827. 900-luvulla Bhutanin poliittiseen j?rjestelm??n vaikutti suuresti maan uskonto. Syntyi useita tiibetil?isten ja mongolihallitsijoiden tukemia buddhalaisuuden suuntauksia. Mongolien vallan v?hennytty? 1300-luvulla suuntaukset kilpailivat kesken??n poliittisesta ja uskonnollisesta vallasta. Lopulta drukpa-suuntaus muuttui vallitsevaksi 1500-luvulla.

Keskusvallan synty

Jakarin dzong.

Shabdrung Ngawang Namgyal, Bhutanin yhdist?j?. Maalaus 1800-luvulta.

1600-luvun alkuun saakka Bhutan koostui pienist? toisiaan vastaan sotineista l??nityksist?, kunnes maan yhdisti tiibetil?inen lama ja sotilasjohtaja Shabdrung Ngawang Namgyal. Puolustaakseen maata tiibetil?isten ajoittaisilta hy?kk?yksilt? Namgyal rakensi linnoitusketjun (dzong) ja otti k?ytt??n lakij?rjestelm?n, jolla paikalliset sotaherrat saatiin keskusvallan alle. Bhutanissa on yh? useita dzongeja. Namgyalin kuoleman j?lkeen vuonna 1652 Bhutan vaipui anarkiaan. Tiibetil?iset hy?kk?siv?t Bhutaniin vuonna 1710, ja uudestaan mongolien avustuksella 1730. Molemmat hy?kk?ykset saatiin torjutuksi ja aselepo solmittiin 1759.

1700-luvulla bhutanilaiset miehittiv?t Cooch Beharin kuningaskunnan Bhutanin etel?puolella. Cooch Behar pyysi 1772 Brittil?iselt? It?-Intian kauppakomppanialta apua bhutanilaisten karkottamiseksi ja my?hemmin 1774 my?s hy?kk?yksess? Bhutaniin. Solmittiin rauhansopimus, jossa Bhutan suostui vet?ytym??n vuotta 1730 edelt?neiden rajojensa taakse. Rajakahakat brittien kanssa jatkuivat kuitenkin viel? sata vuotta ja johtivat lopulta Duar-sotaan (1864–1865), jossa taisteltiin Bengalin Duareiden hallinnasta. Bhutanin h?vitty? sodan Brittil?isen Intian ja Bhutanin v?lill? solmittiin Sinchulan rauha, johon maiden v?liset vihamielisyydet p??ttyiv?t.

1870-luvulla puhkesi Paron ja Trongsan kilpailevien laaksojen v?lille valtataisteluja, joiden seurauksena Bhutanissa syttyi sis?llissota ja valtaan nousi Trongsan ponlop (kuvern??ri) Ugyen Wangchuck. Valtakeskuksestaan Keski-Bhutanissa Wangchuck voitti poliittiset vihollisensa ja yhdisti maan vuosina 1882–1885 useiden kapinoiden ja sis?llissotien j?lkeen.

Kuningaskunnan aika

Vuonna 1907 buddhalaisista munkeista, hallituksen virkamiehist? ja merkitt?vien sukujen johtajista koostunut kokous valitsi Bhutanin kannalta k??nteentekev?sti Ugyen Wangchuckin yksimielisesti maan kuninkaaksi, ja vallasta tuli periytyv??. Britannian hallitus tunnusti heti uuden monarkian, ja vuonna 1910 Bhutan tuli Britannian suojelukseen vastineeksi poliittisesta autonomiasta. Intian itsen?istytty? Britanniasta elokuussa 1947 Bhutanille tarjottiin mahdollisuus pysy? itsen?isen? tai liitty? Intian liittovaltioon. Bhutan valitsi itsen?isyyden, jonka Intia tunnusti 8. elokuuta 1949.

Kiinan kansanarmeijan hy?k?tty? Tiibetiin vuonna 1951 Bhutan sulki pohjoisen rajansa ja vahvisti siteit??n Intiaan. V?hent??kseen Kiinan uhkaa Bhutan aloitti suureksi osaksi Intian rahoittaman nykyaikaistamisohjelman. Edist??kseen demokraattisempaa hallintoa kuningas Jigme Dorji Wangchuck perusti 1953 maahan 130-j?senisen lakias??t?v?n kansankokouksen. Kuninkaallisen neuvoston h?n perusti vuonna 1965 ja hallituksen 1968. Vuonna 1971 Bhutanista tuli Yhdistyneiden kansakuntien j?sen. 16-vuotias Jigme Singye Wangchuck nousi is?ns? kuoleman j?lkeen hein?kuussa 1972 maan hallitsijaksi.

Hallitus pyrki 1980-luvulla erilaisin m??r?yksin s?ilytt?m??n Bhutanin kulttuurisen omaleimaisuuden ”yksi valtio, yksi kansa” -politiikalla, jota kutsutaan nimell? driglam namzha (kansalliset tavat ja etiketti). Kaikkien bhutanilaisten, my?s nepalilaisten maahanmuuttajien, t?ytyy esimerkiksi pit?? bhutanilaisten kansallispukua. Koulutusta nepalin kielell? on my?s rajoitettu kansallisen yhten?isyyden nimiss?. Politiikkaa ovat kritisoineet paitsi ihmisoikeusj?rjest?t, my?s Bhutanin nepalilainen yhteis?, joka tuntee sen olevan suunnattu heit? vastaan. Omasta n?k?kulmastaan bhutanilaiset suojelevat himalajanbuddhalaista kulttuuria ja el?m?ntapaa, joka on k?yt?nn?ss? tuhoutunut viereisess? Sikkimiss? nepalilaisten liian suuren maahanmuuton vuoksi. Nepalilaisten mielest? bhutanilaiset yritt?v?t tarrautua valtaan ihmisoikeuksien ja demokratian kustannuksella.

J?nnitteet nepalilaisten ja bhutanilaisten v?lill? kasvoivat 1980-luvun lopulla vuoden 1985 kansalaisuuslain my?t?. Lain mukaan vain vuodesta 1958 Bhutanissa asuneet nepalilaiset maahanmuuttajat saisivat Bhutanin kansalaisuuden. Vuonna 1991 nepalilaisten mielenosoitusten j?lkeisiss? v?kivaltaisuuksissa kuoli 300 ihmist? ja 2 000 pid?tettiin. Nepalin hallituksen protestien j?lkeen suurin osa pid?tetyist? vapautettiin, mutta kysymys ulkonepalilaisten asemasta on yh? ratkaisematta – ainakin 100 000 asuu UNHCR:n pakolaisleireill? Nepalissa ja Sikkimiss?.

Vuonna 1998 kuningas Jigme Singye Wangchuck teki suuria poliittisia uudistuksia, joilla h?n siirsi suurimman osan vallastaan p??ministerille ja salli kuninkaan asettamisen syytteeseen virkavirheest? parlamentin kahden kolmasosan enemmist?ll?. Vuonna 2003 Bhutanin kuninkaallinen armeija suoritti laajan operaation karkottaakseen Bhutanin etel?osan koulutusleireilt? k?sin toimineet Intian-vastaiset kapinalliset. Joulukuussa 2005 kuningas julisti astuvansa valtaistuimelta vuonna 2008 poikansa hyv?ksi. H?n luopui vallasta kuitenkin jo joulukuussa 2006, ja poika otti vallan k?yt?nn?ss? haltuunsa vaikka h?net kruunattiinkin vasta astrologisesti suotuisampana aikana 2008.

Politiikka

Poliittinen j?rjestelm?

Kuningas Jigme Khesar Namgyal Wangchuck.

Bhutan on perustuslaillinen monarkia, jonka valtionp??mies on kuningas eli druk gyalpo (”lohik??rmekuningas”). Kuningas on vuodesta 2008 ollut Jigme Khesar Namgyal Wangchuck. Bhutan oli pitk??n absoluuttinen monarkia, mutta vuoden 2008 j?lkeen valtaa on siirretty pois kuninkaalta. Kuningas on silti muun muassa asevoimien ylip??llikk?, ja h?nell? on valta my?nt?? kansalaisuuden sek? armahduksen. Kuningas voi perustuslain mukaan my?s erota tai erottaa virasta. Jos valtionp??mies rikkoo perustuslakia tai on henkisesti toimintakyvyt?n, parlamentti voi kolmen nelj?sosan enemmist?ll? m??r?t? kansan??nestyksen, jonka tuloksena kuningas voidaan erottaa.

Bhutanin parlamentti on kaksikamarinen, jonka j?senet valitaan viiden vuoden v?lein. Yl?huoneessa eli kansallisneuvostossa on 25 j?sent? ja alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 47 edustajaa. Kansallisneuvosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sinne valitaan yksi j?sen jokaisesta 20 piirikunnasta. Kuningas valitsee loput viisi j?sent?. Kansalliskokous puolestaan valitaan kokonaisuudessa vaaleilla. ??nioikeus on 18 vuotta t?ytt?neill? maassa asuvilla rekister?ityneill? kansalaisilla.

Bhutanin hallitusta johtaa p??ministeri, jonka kuningas nimitt?? kansalliskokouksen enemmist?puolueesta. Vuonna 2024 p??ministeriksi valittiin Kansan demokraattisen puolueen Tshering Tobgay. Toimeenpanovalta on ministerineuvostolla (Lhengye shungtsog). Ehdokkaat ministerineuvostoon valitaan parlamentista viiden vuoden kausiksi, ja sit? johtaa p??ministeri.

Bhutanin puoluej?rjestelm? on nuori, sill? puolueet laillistettiin vasta vuonna 2007. Ensimm?insen? puolueena perustettiin Kansan demokraattinen puolue ja toisena Druk Phuensum Tshogpa. Sittemmin puolueita on tullut lis??, mutta vain kaksi puoluetta voi samanaikaisesti olla parlamentissa. Kansalliskokouksen vaalit ovatkin kaksikierroksiset, ja toisella kierroksella ovat vastakkain vain kaksi eniten ??ni? saanutta puoluetta. Vuoden 2024 parlamenttivaaleissa oppositiopuolue Kansan demokraattinen puolue sai 30 paikkaa, ja entinen valtapuolue Bhutanin tendrel-puolue palasi parlamenttiin saatuaan 17 paikkaa. Kaikkiaan vaaleissa oli mukana viisi puoluetta.

Bhutanin oikeuslaitoksessa kuningas toimii korkeimpana valitusoikeutena. Maan korkein oikeus on Bhutanin kuninkaallinen korkein oikeus. Bhutanin lakij?rjestelm? perustuu pinnallisesti Intian oikeuteen ja brittil?iseen common law -j?rjestelm??n, mutta on k?yt?nn?ss? hyvin vapaamuotoinen. Kuningas p??tt?? oikeuslaitoksen nimityksist?.

Ulkopolitiikka

Kysymys Bhutanin t?ydest? itsen?isyydest? on vaikea. Maa oli aikoinaan Brittil?isen Intian suojeluksessa, ja Bhutanin monarkki sai hallita maan sis?isi? asioita. Maan ulko- ja puolustuspolitiikasta p??ttiv?t britit. Intian itsen?istymisen j?lkeen Bhutan ja Intia solmivat 1949 kymmenen artiklaa sis?lt?v?n sopimuksen, jolla suhteet s?ilyiv?t samanlaisina. Intia suostui olemaan puuttumatta Bhutanin sis?isiin asioihin, kun taas Bhutan suostui ”ulkosuhteissa Intian hallituksen neuvojen ohjaukseen” (artikla 2). Sopimus my?s vapautti maiden v?lisen kaupan, ja lis?ksi vuonna 1972 Intia salli Bhutanin vied? tuotteita kolmansiin maihin Intian alueen l?pi tulleitta.

Bhutanin tultua YK:n j?seneksi vuonna 1971 sen hallitus kuitenkin uhmasi Intiaa tunnustamalla Bangladeshin. Vuonna 1974 Bhutanin ulkoministeri sanoi, ett? Intian ”ohjaus” vuoden 1949 sopimuksessa ei v?ltt?m?tt? tarkoita Bhutanin olevan tottelevainen. Bhutan onkin hoitanut ulkosuhteitaan s??nn?llisesti ilman Intian v?lik?tt?.

Elokuuhun 2025 menness? Bhutanilla oli diplomaattiset kahdenv?liset suhteet vain 56 valtion sek? Euroopan unionin kanssa:

•  Intia
•  Bangladesh
•  Kuwait
•    Nepal
•  Malediivit
•  Alankomaat
•  Tanska
•  Ruotsi
•  Sveitsi
•  Norja
•  Japani
•  Suomi
•  Sri Lanka
•  Etel?-Korea
•  Pakistan
•  It?valta
•  Thaimaa
•  Bahrain
•  Australia
•  Singapore
•  Kanada
•  Belgia
•  Brasilia
• Afganistan
•  Espanja
•  Kuuba
•  Fid?i
•  Monaco
•  Luxemburg
•  T?ekki
•  Serbia
•  Indonesia
•  Mongolia
•  Vietnam
•  Myanmar
•  Argentiina
•  Costa Rica
•  Andorra
•  Mauritius
•  Swazimaa
•  Yhdistyneet arabiemiraatit
•  Slovenia
•  Slovakia
•  Armenia
•  Turkki
•  Egypti
•  Kazakstan
•  Puola
•  Kolumbia
•  Tad?ikistan
•  Azerbaid?an
•  Oman
•  Saksa
•  Israel
•  Saudi-Arabia
•  Lesotho

Onnellisuusindeksi

Konservatiivisen EPP-puolueen ajatuspajan Centre for European Studiesin julkaiseman raportin mukaan Bhutan on ottanut k?ytt??n onnellisuusindeksin oikeuttaakseen v?hemmist?jen sortoa kansallisidentiteetin luomiseksi ja vied?kseen huomion silt?, ett? hallitus on ep?onnistunut nostamaan maan huonoa elintasoa.

Ihmisoikeudet

Bhutan on kriminalisoinut ”valtionvastaisen” toiminnan, kuten kuninkaan arvostelun tai yhteisty?n maanpaossa olevien aktivistien kanssa. Bhutania on syytetty kidutuksesta, turhista pid?tyksist? ja samantapaisista ihmisoikeusrikkomuksista, jotka kohdistuvat etnisiin nepalilaisiin sek? maolaisiin.

Bhutan on pid?tt?nyt rauhanomaisia demokratiamielenosoittajia. Hallitus esti p??syn kahdelle bhutanilaiselle uutissivustolle n?iden arvosteltua kuninkaan enon politiikkaa ministerin?. Toinen sivustoista lakkasi toimimasta ja elokuussa 2007 toinen vapautettiin estoista.

Hallitus ei anna poistua maasta ilman lupaa ja rankaisee poistuvia pysyv?ll? maahantulokiellolla.

Ammattiyhdistyksi? ei ole, vaikka laki sallisi ne.

Etninen syrjint?

Yli 100 000 nepalilaistaustaista bhutanilaista p??tyi 1990-luvulla pakolaisleireille Bhutanin rajojen ulkopuolelle. Hallitus kielt?? n?ilt? bhutanilaisilta kansalaisuuden, joten useimmista on tullut valtiottomia pakolaisia. My?s heid?n joillekin sukulaisilleen on asetettu ylivoimaisia byrokraattisia esteit?, niin ett? he eiv?t ole voineet saada henkil?kortteja eiv?tk? ??nest??.

Pakolaisleirien poliittisia puolueita Bhutan pit?? laittomina ja terroristisina.

Ihmisoikeusj?rjest?jen mukaan Bhutan rikkoo yksil?nvapautta pakottamalla kaikki, v?hemmist?tkin k?ytt?m??n etnisen enemmist?n perinteisi? asuja julkisissa paikoissa. Bhutanin valtio syrjii maan etnisi? nepalilaisia my?s koulutuksessa, ty?llist?misess? ja maanomistuksessa.

Seksuaaliv?hemmist?t

Bhutanin laki kielt?? "luonnonvastaiset seksuaaliset teot", joiksi homoseksuaalisuus on perinteisesti laskettu. Vuonna 2021 parlamentti muutti lakia siten, ett? aikuisten v?list? homoseksuaalisuutta ei en?? lasketa luonnonvastaiseksi.. Maassa ei ole pidetty pride-kulkueita, vaikka sit? ei suoranaisesti ole kielletty; julkiset poliittiset tilaisuudet ja siihen liittyv? aktivismi eiv?t niink??n kuuluu bhutanilaiseen kulttuuriin.

Uskonnonvapaus

Kansalaisj?rjest?jen mukaan hallitus ei yleens? salli ei-buddhalaisten temppelien rakentamista. Hallitus my?s suosii kahta buddhalaissuuntausta monenlaisin tuin.

Perhelakeina k?ytet??n perinteisi? buddhalais- tai hindulakeja.

Bhutanin osat

Bhutan jaetaan nelj??n hallinnolliseen alueeseen (dzongdey). Jokainen dzongdey jaetaan puolestaan piirikuntiin (dzongkhag), joita on 20. Suuret piirikunnat jaetaan lis?ksi pienempiin dungkhageihin. Alimmalla tasolla kyl?ryhm?t muodostavat gewog-nimisen yksik?n, jota johtaa kansalaisten valitsema gup.

Bhutanin piirikunnat.

1. Bumthang
2. Chukha (vanha kirjoitusasu: Chhukha)
3. Dagana
4. Gasa
5. Haa
6. Lhuntse (Lhuntshi)
7. Mongar
8. Paro
9. Pemagatshel (Pemagatsel)
10. Punakha
11. Samdrup Jongkhar
12. Samtse (Samchi)
13. Sarpang
14. Thimphu
15. Trashigang (Tashigang)
16. Trashiyangste
17. Trongsa (Tongsa)
18. Tsirang (Chirang)
19. Wangdue Phodrang (Wangdi Phodrang)
20. Zhemgang (Shemgang)

Talous

Maanviljely? Punakhan laaksossa.

Bhutanin talous on maailman pienimpi? ja v?hiten kehittyneit?. Se perustuu maa- ja mets?talouteen sek? vesivoimalla saadun s?hk?n vientiin Intiaan. Maatalous tuo elannon liki 70 prosentille v?est?st?, ja my?s k?sity?t tuovat tuloja monelle. Uskonnollisten patsaiden valmistus on suosittu ammatti, ja kullattuja Buddha-patsaita myyd??n matkailijoille.

Bhutanin m?kisest? vuoristoiseen vaihteleva maisema on tehnyt teiden ja muun infrastruktuurin rakentamisesta vaikeaa ja kallista. T?m?n lis?ksi my?s meriyhteyden puuttuminen on vaikeuttanut maan kaupank?ynti?. Tiibetin yl?ng?lt? on perinteisesti kulkenut kauppareittej? Bhutanin kautta Intiaan, mutta liikenne on rajoittunut ihmisiin ja karjaan. Intia suunnittelee rautatieverkkonsa laajentamista my?s Bhutanin puolelle. P??t?s tehtiin 2008 mutta asia ei ole edennyt suunnitelmia pidemm?lle. Bhutanin ainoalla kansainv?lisell? lentokent?ll?, Paron kansainv?lisell? lentoasemalla, ei ole mittarilentolaitteita, joten pilvet tai sumu voivat keskeytt?? lennot jopa p?iv?kausiksi.

Maatalous tuottaa riisi?, maissia, juurikkaita, sitrushedelmi?, viljaa, mausteita, maitotuotteita ja munia. Pienimuotoinen teollisuus valmistaa sementti?, puutuotteita, hedelm?valmisteita, alkoholituotteita ja kalsiumkarbidia (CaC₂).

Bhutanin rahayksikk?, ngultrum, on sidottu Intian rupiaan, joka my?s hyv?ksyt??n Bhutanissa. Yli 100 000 ngultrumin suuruisia vuosituloja verotetaan, maksimivero yli miljoonan tienaaville on 25 %. Miljoona ngultrumia oli vuonna 2014 12 500 euroa. Veroasteikkoja ei ole p?ivitetty vuosiin, vaikka raju inflaatio on heikent?nyt ngultrumin arvoa ja hidastanut talouskasvua. Bhutanin inflaatio oli vuonna 2013 noin 11 prosentin tasolla.

Kev??ll? 2023 paljastui, ett? Bhutan on louhinut kryptovaluutta bitcoinia jo usean vuoden ajan. Ei ole tiedossa, kuinka paljon maalla on bitcoineja hallussaan tai onko operaatio ollut voitollinen.

Bhutanin ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2013 oli noin 5 235 miljoonaa dollaria, mik? tekee siit? maailman 171. suurimman talouden. BKT henke? kohti on noin 7 000 $ ja 141. suurin maailmassa. Intian ulkoministeri? rahoittaa l?hes 25 prosenttia valtion budjetin menoista. Vuonna 2012 Bhutanin vienti oli yhteens? 721 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja tuonti 1 280 miljoonaa dollaria, mik? merkitsee ulkomaankauppavajetta. T?rkeimm?t tuontitavarat ovat polttoaineet, voiteluaineet, vilja, koneet, ajoneuvot, kankaat ja riisi. Bhutanin t?rkein kauppakumppani on Intia, jonne kohdistui 83,8 prosenttia viennist?. Merkitt?vimm?t luonnonvarat ovat puutavara, vesivoima, kipsi ja kalsiumkarbonaatti. Merkitt?vimm?t vientituotteet ovat vuorostaan s?hk?, ferropii, sementti, kalsiumkarbidi, kuparijohto, mangaani ja kasvi?ljy.

Bhutanissa on suuri vesivoimakapasiteetti, josta hy?dynnet??n toistaiseksi vasta murto-osa. Vesivoimaloiden osia pit?? tuoda ulkomailta, mik? kasvattaa ulkomaankauppavajetta.

V?est?jakauma

V?est?tiedot vuonna 2008 V?est?nkasvu 1,236 % Syntyvyys 19,62 / 1 000 henkil?? Kuolleisuus 7,25 / 1 000 henkil?? Elinajanodote 66,71 Lapsikuolleisuus 46,92 / 1 000 syntym?? Nettomaahanmuutto 0 / 1 000 henkil?? HIV:n levinneisyys aikuisv?est?ss? Alle 0,1 % Lukutaitoisia 47 % v?est?st? Ik?rakenne Mediaani-ik? 24,3 vuotta 0–14-vuotiaat 30,2 15–64-vuotiaat 64,3 65 vuotta t?ytt?neet 5,4 Infobox OK

Munkkioppilaita Bhutanissa.

Bhutanin ensimm?inen v?est?nlaskenta j?rjestettiin vuonna 1969, ja sen virallinen tulos oli 930 614 henke?, mit? pidettiin ep?tarkkana. Sit? ennen v?kiluku oli arvioitu 300 000 ja 800 000 v?lille. 1980-luvulla esitettiin v?kilukuja 1,1 ja 1,5 miljoonan asukkaan v?lilt?, ja v?est?n laskettiin kasvavan nopeasti. Vuonna 2001 v?kiluvuksi ilmoitettiin 1,9 miljoonaa. Vuoden 2005 v?est?nlaskenta tipautti v?kilukuarvion kolmannekseen sit? edelt?neist? lukemista. Uusi lukema oli 634 982 henke?. Viralliseen v?kilukuun ei ole vuoden 1990 j?lkeen laskettu mukaan maassa oleskelevia nepalilaisia.

Bhutanin v?est?tiheys on noin 17 asukasta neli?kilometrill?. V?est? on keskittynyt kaupunkeihin, etel?iselle tasangolle ja laaksoihin, joissa voi harjoittaa maataloutta. Yli puolet v?est?st? asuu maan keskiosan yl?ng?ill? ja 40 prosenttia etel?n tasangoilla Intian rajan l?hell?. J?ljelle j??v?t 10 prosenttia ovat levitt?ytyneen? pohjoisen vuorille ja maan it?osaan. 92 prosenttia v?est?st? asuu maaseudulla. Vuonna 1970 kaupunkilaisten osuus oli vain 3 prosenttia, mutta se on kasvanut v?hitellen. Suurimmassa kaupungissa Thimphussa on noin 80 000 asukasta. Ainoa muu yli 10 000 asukkaan kaupunki on Phuntsholing, jossa oli noin 20 000 asukasta vuonna 2005.

Bhutanin v?est?st? on erotettavissa useita etnisi? ryhmi?. T?rkeimpi? ovat ngalongit, buddhalainen, maan l?nsiosissa asuva ryhm?, jonka kulttuuri on l?hell? tiibetil?ist?. Samaa voidaan sanoa sharchopeista, joita yleens? pidet??n it?bhutanilaisina (mutta jotka seuraavat perinteisesti tiibetinbuddhalaisuuden nyingmapa-suuntausta virallisen drukpa kagyun sijaan). N?it? kahta ryhm?? kutsutaan yhdess? bhutanilaisiksi. Muu v?est? koostuu nepalilaisista, joista suurin osa on hindulaisia (lukuun ottamatta pient? muslimiv?hemmist??).

Eri kansanryhmien koko ja niiden v?liset suhteet her?tt?v?t Bhutanissa voimakkaita poliittisia kiistoja. Vuoden 1981 v?est?nlaskennassa nepalilaiset muodostivat 53 prosenttia v?est?st?, siis enemmist?n. My?hemm?ss? laskennassa osuus oli pienentynyt 28 prosenttiin, osittain uusien kansalaisuuslakien takia, jotka j?ttiv?t suuren maahanmuuttajien joukon tilastoinnin ulkopuolelle.

Hallituksen yritykset suojella maan ainutlaatuista kulttuuria ja est?? laitonta maahanmuuttoa ovat johtaneet kansalaisuuden saantikriteerien tiukentamiseen. T?st? taas on seurannut protesteja, virkamiesten uhkailua ja jopa sieppauksia, joita on tehnyt nepalilainen ryhmittym?. Vaikka Bhutanin hallitus vakuutti nepalilaisille, ettei heit? karkoteta, kymmeni? tuhansia l?hti silti Bhutanista vuosina 1991–1992. Jotkut pakotettiin l?htem??n. UNHCR:n mukaan pakolaisleireill? oli yhteens? yli satatuhatta nepalilaista, joista kymmenet tuhannet saivat vuonna 2008 turvapaikan l?nsimaista. Bhutanin hallituksen mukaan osa leireill? asuvista ei ole koskaan ollut maan kansalaisia, eik? heill? siksi ole oikeutta palata. Vuonna 1998 hallitus ryhtyi asuttamaan maan etel?osan nepalilaisten l?hdetty? tyhj?ksi j??neit? alueita bhutanilaisilla, mik? todenn?k?isesti vaikeuttaa nepalilaisten mahdollista paluuta.

Bhutanin kansallinen kieli on dzongkha, yksi tiibetil?isen kielikunnan 53 kielest?. Chhokeyksi kutsuttu kirjoitus on identtist? tiibetil?isen kirjoituksen kanssa. Hallitus luokittelee 19 muuta maassa puhuttavaa sukulaiskielt? dzongkhan murteiksi. Lepchaa puhutaan maan l?nsiosassa, tshanglaa, dzongkhan l?hisukulaista, taas it?osassa. Nepalin kielt? puhutaan laajasti etel?ss? (vaikka hallitus kielt??kin sen opettamisen toisena kielen?). Ethnologue luetteloi 24 Bhutanissa puhuttavaa kielt?, joista kaikki nepalia lukuun ottamatta kuuluvat tiibetil?is-burmalaisiin kieliin. Bhutanin kieli? ei ole viel? tutkittu kovinkaan paljon, eik? monille ole viel? luotu perusteellista kielioppia. My?s englannilla on maassa nyt virallinen asema, ja esimerkiksi kaikki kyltit ja tienviitat ovat my?s englanniksi. Vuonna 2005 vain 53 prosenttia v?est?st? osasi lukea (65 prosenttia miehist? ja 39 prosenttia naisista).

Bhutanin virallinen uskonto on Vajrayana-buddhalaisuus. V?est?st? noin kolme nelj?nnest? on buddhalaisia ja nelj?nnes hinduja. Kristityt ja uskontokuntiin kuulumattomat muodostavat alle prosentin kokoiset v?hemmist?t.

Kulttuuri

Naamiotanssi Padmasambhavaa juhlistavalla festivaalilla.

Bhutanin kansallisurheilu on jousiammunta.

Bhutan on yh? maailman eristyneimpi? valtioita, eik? ulkomaalaisten sallita matkustaa monille maan alueille matkailun vaikutusten minimoimiseksi. Toisin kuin Nepal, joka tunnetaan halpana matkakohteena, Bhutan yritt?? rajoittaa matkailua ryhmiin, jotka suostuvat maksamaan 200 dollaria p?iv?ss? (sesongin ulkopuolella 165 dollaria). Kyseisell? hinnalla matkailija saa kuitenkin majoituksen ja ruoan.

Perinteinen asu ngalong- ja sharchop-miehille on gho, polveen ulottuva kaapu, joka sidotaan kiinni vy?t?r?ll? kera-kangasvy?ll?. Naiset k?ytt?v?t nilkkaan ulottuvaa pukua, kiraa. Kiran kanssa k?ytet??n pitk?hihaista puseroa ylimm?n kangaskerroksen alla. Sosiaalinen asema ja luokka m??r??v?t vaatteiden kankaan, v?rit ja koristeet. Huiveja ja shaaleja, kabney, k?ytet??n my?s sosiaalisen aseman mittareina, ja Bhutan onkin perinteisesti ollut feodaaliyhteiskunta. Sek? miehet ett? naiset k?ytt?v?t korvakoruja. Kiistelty laki vaatii kaikkien Bhutanin kansalaisten k?ytt?v?n n?it? vaatteita – my?s nepalilaisten maahanmuuttajien.

Maan perusruokaa ovat riisi ja yh? enemm?n my?s maissi. Vuorilla ruokavaliossa on paljon proteiinia, sill? se sis?lt?? lihaa, erityisesti siipikarjaa, jakkia ja lammasta. Kylmin? aikoina sy?d??n chilill? maustettuja liha-, riisi- ja maissikeittoja. Maitotuotteet, varsinkin jakin- ja lehm?nmaidosta tehty voi ja juusto, ovat my?s maidon v?h?isyydest? huolimatta suosittuja. Suosittuja juomia ovat po cha (tee) ja olut. Bhutan on maailman ainoa tupakoinnin ja tupakan myynnin kokonaan kielt?nyt maa.

Rigsar, intialaisesta musiikista ja l?ntisist? vaikutteista 1960-luvulla syntynyt jousisoittimella soitettava musiikki, on suosituin populaarimusiikin laji. Perinteisi? musiikkityylej? ovat zhungdra ja boedra.

Bhutanissa vietet??n lukuisia juhlap?ivi?, joista suurin osa liittyy perinteisiin vuodenaikojen mukaan vietett?viin maallisiin tai uskonnollisiin juhliin. N?it? ovat mm. talvip?iv?nseisaus (1. tammikuuta paikkeilla riippuen kuukalenterista), uusivuosi (tammikuu tai helmikuu), kuninkaan syntym?p?iv? ja h?nen kruunaamisensa vuosip?iv?, monsuunikauden virallinen loppumisp?iv? (22. syyskuuta), kansallisp?iv? (17. joulukuuta) ja useat buddhalaiset ja hindulaiset juhlat. Naamiotanssit ja tanssiesitykset ovat yleinen, perinteinen n?ky festivaaleilla, ja niit? s?est?? yleens? perinteinen musiikki. V?rikk?isiin pukuihin ja naamioihin pukeutuneet tanssijat esitt?v?t sankareita, demoneita, el?imi?, jumalia ja tavallisten ihmisten karikatyyrej?.

Bhutanissa ilmestyy useita sanomalehti?, muun muassa Bhutan Today ja Kuensel (useita samizdat-lehti? ilmestyy lis?ksi Internetiss?). Bhutanin matkapuhelinliittymien ja internet-yhteyksien m??r?t ovat kasvaneet viime vuosien aikana merkitt?v?sti. Bhutanin yleisradioyhti? perustettiin 1973 radioasemana, ja yhti? aloitti televisiol?hetykset vuonna 1999. Bhutan oli maailman viimeinen television k?ytt??n ottanut maa. Kuninkaan modernisaatio-ohjelman osana my?s kaapelitelevisio otettiin pian k?ytt??n. Rikollisuuden noustua vuoteen 2002 menness? muutoksesta syytettiin televisiota. Bhutanilainen lama Khyentse Norbu on tunnettu elokuvaohjaaja, joka on tehnyt elokuvat Tiibetin futishullut ja Kulkureita ja taikureita. J?lkimm?inen oli ensimm?inen kokonaan Bhutanissa bhutanilaisilla n?yttelij?ill? filmattu elokuva.

Bhutanin lippu on jaettu kahteen kolmioon, joista ylempi on keltainen ja alempi oranssi. V?rit symboloivat monarkiaa (keltainen) ja buddhalaisuutta (oranssi). Lipun keskell? on valkoinen lohik??rme. My?s vaakuna eli valtion virallinen tunnus sis?lt?? buddhalaisuuteen viittaavia elementtej?: sen muoto on ympyr? joka liittyy chakraan, ja siin? on timantti, salama ja kaksi lohik??rmett?.

Urheilu

Bhutanin kansallisurheilu on jousiammunta, ja kilpailuja pidet??n s??nn?llisesti useimmissa kyliss?. Kilpailuissa maalit asetetaan 140 metrin p??h?n ammuntapaikasta, kun olympialaisten standardiet?isyys on 70 metri?. Toinen perinteinen urheilulaji on digor, er??nlainen kuulanty?nt?. Jalkapallo ja muut kansainv?lisesti tunnetut urheilulajit ovat tulleet viime aikoina yh? suositummiksi.

Bhutan on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1984 2–6 jousiampujan joukkueella. Mitaleita ei ole tullut. Bhutanin jalkapallomaajoukkue ei ole pelannut MM-tasolla. Se oli FIFA:n rankingissa joulukuussa 2015 sijalla 188. Vuonna 2015 Bhutan voitti ensimm?isen jalkapallon MM-karsintansa, Sri Lankaa vastaan. Bhutanin jalkapallojoukkuetta pidet??n yhten? maailman heikoimmista.

L?hteet

• Brown, Lindsay & Mayhew, Bradley & Armington, Stan & Whitecross, Richard W: Bhutan. Lonely Planet, 2007.
• Norbu, Dawa & Karan, Pradyumna P: Bhutan Encyclopedia Britannica. 23.4.2024. Viitattu 29.4.2024. (englanniksi)
• Savada, Andrea Matles (toim.): Bhutan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1991. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bhutan Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Bhutan Wikivoyagessa (englanniksi)
• Bhutanin hallitus (englanniksi)
• Tourism Council of Bhutan (englanniksi)
• CIA World Factbook - Bhutan (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• A Country Study - Bhutan (englanniksi)
• Bhutan Times (englanniksi)