中国大熊猫告别多伦多 被“快递”至卡尔加里

Winston Churchill oli yksi tunnetuimmista Yhdistyneen kuningaskunnan p??ministereist?.

百度 北京市在改革试点过程中，聚焦转隶关键环节，推动组织创新，形成反腐败合力。

P??ministeri, aikaisemmin my?s ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa my?s ulko- ja sis?politiikkaa. Saksassa ja It?vallassa p??ministerin nimike on liittokansleri. Useimmat maat, joissa on p??ministeri, ovat parlamentaarisia ja n?in ollen p??ministerin on nautittava parlamentin luottamusta.

My?s ei-itsen?isell? alueella voi olla oma p??ministerins?, mm. ainakin osalla Kanadan provinsseista sek? F?rsaarilla.

P??ministeri monarkioissa

Nykyaikaisissa parlamentaarisissa monarkioissa (kuten useimmissa Euroopan monarkioissa, Thaimaassa ja Japanissa) p??ministeri on poliittisesti t?rkein henkil?, eik? monarkki (yleens? kuningas tai kuningatar, Japanissa keisari) k?yt? laajaa valtaa, vaan h?nen teht?v?ns? ovat enimm?kseen edustus- ja seremoniateht?vi?. Esim. Ruotsin vuodesta 1975 voimassa olleen valtios??nn?n mukaan monarkki ei k?yt? edes muodollista toimeenpanovaltaa. Yhdistyneess? kuningaskunnassa taas monarkilla on periaatteessa eritt?in laajat valtaoikeudet, mutta h?n k?ytt?? niit? niukasti ja delegoi ylimm?n vallan p??ministerille, jonka kanssa keskustelee s??nn?llisesti. Sen sijaan Afrikassa ja Aasiassa on my?s parlamentaarisia monarkioita, joissa monarkki my?s k?ytt?? merkitt?v?? poliittista valtaa. Parlamentaarisissa monarkioissa p??ministerin, kuten muidenkin ministerien, on nautittava parlamentin luottamusta ja yleens? h?n on parlamentin j?sen, kansanedustaja. My?s osassa Absoluuttisista monarkioista kuten Swazimaassa on p??ministeri, jonka monarkki nimitt??.

P??ministeri tasavalloissa

Tasavalloissa p??ministerin valtaoikeudet vaihtelevat suuresti. Osassa parlamentaarisista tasavalloista, joissa on p??ministeri, p??ministerin valtaoikeudet ovat l?hes tai kokonaan yht? suuret kuin valtion virallisen p??miehen (useimmiten presidentin). Osassa tasavalloista (esim. Saksassa ja Irlannissa, nykyisin my?s Suomessa) p??ministeri on selv?sti ylin vallank?ytt?j? ja presidentin asema on ensisijaisesti edustuksellinen. N?in ollen osa tasavalloista (p??osa n?ist? on Euroopassa) muistuttaa Euroopan parlamentaarisia monarkioita. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa p??ministerin valtaoikeudet ovat presidentin oikeuksia huomattavasti pienemm?t. T?llaista j?rjestelm??, jossa on sek? presidentillisen ett? parlamentaarisen j?rjestelm?n piirteit?, kutsutaan my?s semipresidentialismiksi. Semipresidentiaalisia maita ovat esimerkiksi Ranska, Ven?j? ja Ukraina. My?s Suomen j?rjestelm?n katsotaan olleen semipresidentiaalinen vanhan valtios??nn?n voimassaoloaikana (1919–2000). Samoin kuin parlamentaarisissa monarkioissa, parlamentaarisissa tasavalloissa, joissa on p??ministerin virka, (mukaan lukien semipresidentiaaliset maat) p??ministerin on nautittava parlamentin luottamusta ja h?n on yleens? samalla kansanedustaja.

Useimmissa presidentillist? j?rjestelm?? noudattavissa tasavalloissa (mm. useimmissa Amerikan maissa) ei ole erikseen p??ministerin virkaa, vaan presidentti on paitsi maan my?s sen hallituksen johtaja. Er?iss? presidentillist? j?rjestelm?? soveltavissa maissa (esim. Valko-Ven?j?ll? ja osassa Afrikan maista) on my?s p??ministerin virka, mutta toisin kuin parlamentarismissa, p??ministerin ei tarvitse nauttia parlamentin vaan vain presidentin luottamusta eik? h?n voi olla samalla kansanedustaja. On my?s parlamentaarisia maita, joilla ei ole p??ministeri?, esim. Botswana ja Etel?-Afrikka. N?iss? maissa samoin kuin useimmissa presidentillist? j?rjestelm?? noudattavissa maissa presidentti on my?s hallituksen p??mies eik? p??ministerin virkaa ole, mutta toisin kuin presidentillisess? j?rjestelm?ss?, presidentin valitsee yleens? omasta keskuudestaan parlamentti ja hallituksen (presidentin ja ministerien) t?ytyy nauttia parlamentin luottamusta.

Suomen p??ministeri

P??artikkeli: Suomen p??ministeri

Suomessa on yritetty hioa presidentin ja p??ministerin vastuualueita, mutta edelleenkin niiss? on pieni? p??llekk?isyyksi?. Presidentin valtaoikeuksia on Mauno Koiviston kaudesta, 1980-luvun loppupuolelta l?htien pyritty kaventamaan, mik? on johtanut p??ministerin aseman korostumiseen. Vuosien 1991, 2000 ja 2012 perustuslakiuudistuksissa p??ministerin asema vahvistui. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen katsotaan merkinneen Suomen siirtymist? semipresidentialismista useimmissa Euroopan maissa vallitsevaan hyvin parlamentaariseen j?rjestelm??n, jossa valtionp??miehen asema (useimmissa Euroopan maissa kuninkaan tai presidentin) teht?v? on l?hinn? edustuksellinen, seremoniallinen ja symbolinen. Suomessakaan presidentill? ei en?? juuri ole sis?poliittista valtaa, ja h?nen teht?vin??n kotimaassa on l?hinn? toimia valtion keulakuvana ja virallisten tapahtumien is?nt?n? ja ottaa julkisuudessa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Silti viel?kin presidentill? on laajat nimitysoikeudet, presidentti osallistuu valtioneuvoston toimintaan ja h?n johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on Puolustusvoimain ylip??llikk?.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta P??ministeri Wikimedia Commonsissa