一个田一个比读什么

百度 从时速200公里的“和谐号”，到时速350公里的“复兴号”，从跟跑到领跑，她带领的团队，将中国高铁打造成一张亮丽的国家名片。

Libyan valtio ???? ????? (Dawla Lībiyā)
lippu vaakuna
Libyan sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisell? ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisell?).
Valtiomuoto	v?liaikainen hallinto
Presidentti	Mohamed al-Menfi
P??ministeri	Abdul Hamid Dbeibeh
P??kaupunki	Tripoli 1 184 045 as. 32°52′N, 13°11′E
Muita kaupunkeja	Bengasi 667 427 as., Misurata 345 566 as., Tarhuna, Al Bayda, Al Khums, Zuwara, Ajdabiya, Sabha, Sirt lis?? kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteens?	1 759 540 km2  (sijalla 17)
– josta sis?vesi?	ei merkitt?v?sti
V?kiluku (2022 (arvio))	7 137 931 (sijalla 108)
– v?est?tiheys	4 as. / km2
– v?est?nkasvu	1,65 % (2022)
Viralliset kielet	arabia
Lukutaito	91 %
Valuutta	Libyan dinaari (LYD)
BKT (2020)
– yhteens?	70,65 mrd. USD  (sijalla 85)
– per asukas	10 300 USD
HDI (2019)	0,724 (sijalla 105)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,3 %
– teollisuus	52,3 %
– palvelut	46,4 %
Aikavy?hyke	UTC+2
– kes?aika	ei k?yt?ss?
Itsen?isyys – Ranskasta ja Isosta-Britanniasta	24. joulukuuta 1951
Lyhenne	LY
– ajoneuvot:	LAR
– lentokoneet:	5A
Kansainv?linen suuntanumero	+218
Tunnuslause	?????? ???????? ???????????? (Vapaus, oikeus, demokratia)
Kansallislaulu	”Libya, Libya, Libya”
Edelt?j?(t)	Libya (1969-2011)
Infobox OKNimi-testi OK

Libyan valtio (arab. ???? ?????‎, Dawla Lībiyā) eli Libya (arab. ?????‎, Lībiyā) on valtio Pohjois-Afrikassa. Libya sijaitsee V?limeren rannalla ja se on p??osin Saharan aavikkoa. Libyan rajanaapurit ovat id?ss? Egypti, kaakossa Sudan, etel?ss? T?ad sek? Niger ja l?nness? Algeria sek? Tunisia. Libyan pinta-ala on 1 759 000 neli?kilometri? ja se on kooltaan Afrikan nelj?nneksi suurin valtio. Libyan v?kiluku on hieman yli seitsem?n miljoonaa.

Libya oli Italian siirtomaa. Yhdistyneet kansakunnat julisti Libyan vuonna 1951 itsen?iseksi kuningaskunnaksi, jonka hallitsija oli Idris I. Monarkia kumoutui vuoden 1969 arabisosialistisessa vallankumouksessa, jonka j?lkeen Muammar Gaddafi johti maata itsevaltiaana vuosikymmeni?. H?nen johdollaan talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio. Gaddafi sai surmansa sis?llissodassa vuonna 2011. Sis?llissodan j?lkeen maa on ollut levoton ja tilanne eskaloitui toiseksi sis?llissodaksi vuonna 2014.

Libya on merkitt?v? maa?ljyn ja maakaasun tuottaja ja se on ollut OPECin j?sen vuodesta 1962. Libyan bruttokansantuote henke? kohden on ollut Afrikan maista korkeimpia.

Historia

P??artikkeli: Libyan historia

Varhainen historia

Arkeologisista l?yd?ist? voidaan p??tell?, ett? nykyisen Libyan rannikolla oli kivikautista asutusta 8000-luvulla eaa. Berberit ovat levitt?ytyneet Saharaan ilmeisesti 3000-luvulla eaa., mutta jo ennen heit? sis?maassa oli liikkunut paimentolaisia.

Foinikialaiset k?yttiv?t suojaisia satamia ennen 1200-lukua eaa. He kehittiv?t kauppasuhteet berbereihin, ja vaikuttivat n?iden kulttuuriin. Karthagon kolmen kaupungin ryp?s sai nimen Tripolis. My?s kreikkalaiset merenkulkijat ylittiv?t V?limeren tottuneesti. He perustivat Kyreneen kaupungin 631 eaa. Samaan aikaan Saharan autiomassa, Fezzanin alueella asuivat berbereist? ja paimentolaisista polveutuneet garamantit. Garamantit saapuivat alueelle ennen vuotta 1000 eaa., ja heid?n valtakuntansa oli vaikutusvaltaisimmillaan vuosien 500 eaa. ja 500 jaa. v?lill?.

Tripolitania ja Kyrenaika olivat kukoistavia Rooman provinsseja noin nelj?nsadan vuoden ajan. Kyrenaikaan asettui laaja juutalais-yhteis?, joka oli karkotettu Palestiinasta kapinan j?lkeen. Kristinusko levisi Rooman afrikkalaisiin provinsseihin 400-lukuun menness?.

Arabit tulivat 600-luvun puolimaissa Libyan alueelle, miss? islamilaisen legendan mukaan myyttinen kalifi Omar I (634–644) valtasi Tripolin. Arabit alkoivat asuttaa rannikkoa j?tt?en sis?maan berberiheimoille. Libyan rannikko oli kuitenkin strategisesti t?rke?, joten muut valtiot kiinnostuivat alueesta. Aragonian kuningas Ferdinand Katalonialainen valtasi Tripolin vuonna 1510 ja luovutti sen Maltan ritarikunnalle vuonna 1530, mutta alue ei kuitenkaan pysynyt Maltan hallussa kuin parikymment? vuotta. Turkkilainen merirosvo Dragut valloitti alueen vuonna 1551 ja perusti sinne turkkilaisen provinssin. 1700-luvulla provinssi alkoi irtautua Turkista, vaikka pa??at maksoivat silti veroja ottomaaneille. Ottomaanien valtakunta hallitsi koko Libyaa lukuun ottamatta Kyrenaikan kaupunkia, jota hallitsi ?eikki Muhammed Ibn Ali al-Senusi. Ottomaanien valta V?limeren Afrikan rannikolla mureni, kun ranskalaiset valtasivat Algerin vuonna 1830 ja Tunisian vuonna 1881, Libya j?i Ottomaanien valtakunnalle vuoteen 1911 asti.

Kun vuonna 1911 l?nsimaiden kiinnostus oli Toisessa Marokon kriisiss? italialaiset p??ttiv?t hy?k?t? Libyaan. Italian armeija hy?kk?si Tripoliin ja onnistui kaupungin valtaamisessa. T?m?n j?lkeen Italia valloitti Kyrenaikan ja rannikkoseudut, muttei onnistunut sis?maan valtauksessa paikallisten heimojen vastarinnan vuoksi. Ochyn rauhansopimuksessa Libya liitettiin Italiaan Italian Libyana.

Italian hallitsemassa Libyassa j?rjestettiin veril?yly, jossa satoja arabeja ammuttiin ja vangittiin vastarinnan vuoksi. Tripolin veril?yly lis?si muiden valtioiden arvostelua Italian siirtomaapolitiikkaa kohtaan. 1920- ja 1930-luvulla Italia harjoitti Libyassa kovaotteista siirtomaapolitiikkaa. Sen armeija kukisti beduiinien kansannousun Fezzanissa. Tuona aikana Italiasta muutti paljon ihmisi? Libyaan t?ihin, maahan rakennettiin nykyaikainen tieverkosto ja my?s muuta infrastruktuuria kehitettiin.

Kun toinen maailmansota alkoi, Italia evakuoi siirtolaisia takaisin em?maahan. Libya oli italialais-saksalaisten ja englantilaisten joukkojen rajujen taistelujen n?ytt?m? vuosina 1941–1943. Kuuluisin taistelu oli Tobrukin piiritys vuonna 1942. Englantilaiset valtasivat Tripolitanian ja Kyrenaikan, ja Ranska Fezzanin vuonna 1943. Lis?ksi Libyan aavikoilla asuvat heimot ottivat yhteen rajusti sis?maassa saksalaisten ja italialaisten joukkojen kanssa. Sodan j?lkeen maa j?i Yhdistyneiden kansakuntien valvontaan, mutta maassa oli edelleen my?s paljon italialaisia.

Itsen?isyys

Idris I.

Muammar Gaddafi.

Yhdistyneet kansakunnat julisti Libyan itsen?iseksi kuningaskunnaksi vuonna 1951. Maan ensimm?iseksi hallitsijaksi tuli Kyrenikan emiiri Mohammed Idris al-Mahdi al-Sensusi, joka otti nimekseen Idris I. Libya liittyi OPECin j?seneksi vuonna 1962. Idris sai l?hes itsevaltiaan vallan, mutta hallitseminen oli vaikeaa paimentolaisheimojen liikkuvuuden takia. Kun Idris oli ulkomailla sairaalahoidossa, maassa tapahtui vuonna 1969 upseereiden j?rjest?m? arabi-sosialistinen vallankumous, jota johti kapteeni, vallankaappauksen aikana vallankaappaajaryhm?n everstiksi ylent?m?, Muammar Gaddafi. Gaddafin johdolla talous kansallistettiin ja maasta tehtiin sosialistinen valtio. Vuonna 1973 Libya hy?kk?si T?adiin, muttei onnistunut liitt?m??n uusia alueita itselleen. 1970-luvulla Libya solmi kolme valtioliittoa Syyrian, Tunisian ja Egyptin kanssa, mutta kaikki liitot raukesivat.

Ep?ily terrorismin tukemisesta

Libyaa ep?iltiin 1980-luvulta l?htien osallisuudesta kansainv?lisen terrorismin tukemiseen. Vuonna 1981 Yhdysvallat ampui alas kaksi maan h?vitt?j?? ja pommitti vuonna 1986 Tripolia ja Bengasia, muttei saanut Gaddafia hengilt?. Vuonna 1986 Libyaa syytettiin pommin r?j?ytt?misest? L?nsi-Berliiniss? er??ss? diskossa, jossa se surmasi amerikkalaisia sotilaita.

V?lit viileniv?t lopullisesti vuonna 1988, kun Pan Amin lento Lontoosta New Yorkiin r?j?hti pienen Lockerbien kyl?n yl?puolella Skotlannissa. T?m? tapahtuma tunnetaan nimell? Lockerbien pommi-isku. Huhtikuussa 1992 Yhdistyneet kansakunnat julisti pakotteet Libyaa vastaan sen painostamiseksi luovuttamaan kaksi libyalaista tiedustelu-upseeria ep?iltyn? osallisuudesta Lockerbien iskuun. Lopulta ep?illyt luovutettiin, ja toinen ep?illyist? tuomittiin vuonna 2002. Libyaa valtiona ei tuomittu. Vuonna 2009 Skotlanti luovutti tuomitun vangin Libyaan terveyssyist?.

Vuonna 1989 Libya, Algeria, Marokko, Mauritania ja Tunisia muodostivat arabien Maghreb-liiton.

L?heneminen l?nteen

Maiden v?lit paranivat kun Gaddafi tuomitsi syyskuun 11. p?iv?n iskut 2001 Yhdysvaltoihin ja luovutti Lockerbien pommi-iskusta ep?illyt. Libya maksoi korvauksia Lockerbien pommi-iskun uhreille, vaikkei tunnustanutkaan osuuttaan iskuun. Vuoden 2004 aikana taloussaarrot purettiin ja Libyan ?ljyvarat tulivat j?lleen l?nsimaiden markkinoille. Libyan suhteet ulkovaltoihin paranivat t?m?n j?lkeen nopeasti. Aikaisemmin Yhdysvallat luki Libyan pahan akseliin kuuluvaksi, mutta poisti sen t?st? luettelosta vuonna 2006. Britannian Tony Blair vieraili maassa kaksi kertaa, Britannia myi Libyalle ohjuksia ja brittil?inen BP allekirjoitti 29. toukokuuta 2007 Libyan kanssa kahden miljardin dollarin sopimuksen maan kaasukenttien hy?dynt?misest?. My?s Ranska myi maalle aseita, ja Nicolas Sarkozy puhui Libyaan rakennettavan ydinvoimalan puolesta. Italia solmi vuonna 2009 Libyan kanssa yst?vyys- ja yhteisty?sopimuksen, jossa se lupasi korvata Libyalle viisi miljardia Yhdysvaltain dollaria viiden vuoden aikana siirtomaa-ajan tuhoista.

Sis?llissota, v?liaikaishallinto ja vaalit

Arabikev?t levisi vuonna 2011 Libyaankin, ja Gaddafin vastustajat aloittivat pian aseellisen kapinan. 17. helmikuuta alkanut kapina sai pian Naton ilmavoimien tuen. YK:n turvallisuusneuvosto asetti lentokiellon Libyan ilmatilaan. Sis?llissotaan osallistui l?nsimaisia Nato-joukkoja, mutta Gaddafia ei pyritty tappamaan, koska YK:n p??t?slauselma ei oikeuttanut sit?. Gaddafia vastustaneet kapinalliset surmasivat Gaddafin 20. lokakuuta 2011 ja julistivat sodan p??ttyneeksi 23. lokakuuta.

Sis?llissodan j?lkeen Ison-Britannian parlamentin tutkimuksen mukaan maan strategia perustui virheellisiin oletuksiin ja vaillinaiseen aineiston tulkintaan, eik? hallitus kyennyt osoittamaan uhkia joita v?itettiin Libyan hallituksen kohdistavan siviileihin.

Libyaa hallitsevaksi tahoksi julistautui Muammar Gaddafin vastaisten kapinallisten Siirtym?ajan kansallinen neuvosto (engl. NTC), jonka ovat tunnustaneet useat valtiot. 7. hein?kuuta 2012 j?rjestettiin vaalit, joissa valittiin Yleinen kansankongressi (engl. GNC, arab. al-Mu’tamar al-Wa?anī al-‘āmm‎), joka korvasi Siirtym?ajan kansallisen neuvoston. Kansankongressin teht?v? oli laatia maalle uusi perustuslaki 18 kuukauden kuluessa. T?m? kuitenkin ep?onnistui m??r?ajassa.

Vallankaappaus, uudet vaalit ja toinen sis?llissota

Libya oli sekasortoisessa tilassa, j?rjestysvaltaa ei k?yt?nn?ss? ollut. ??rij?rjest?t ja rikolliset k?ytt?v?t monin paikoin hyv?ksi keskusvallan luhistumista. T?m? mahdollisti pakolaisvirran Libyasta Eurooppaan. Toukokuussa 2014 kenraali Khalifa Haftar nousi useiden poliitikkojen tuella kapinaan islamistien hallitsemaa kansankongressia vastaan. Haftar kehotti kapinaan kansankongressia vastaan ja vaati parlamenttia luovuttamaan vallan v?liaikaiselle hallinnolle, joka laatisi Libyalle uuden perustuslain.. T?st? alkoi Libyan toinen sis?llissota. 25. kes?kuuta 2014 maassa j?rjestettiin uudet vaalit ja kansankongressi siirsi 4. elokuuta 2014 teht?v?ns? n?in valitulle parlamentille (Majlis al-Nuwaab, ”edustajainhuone”). Marraskuussa 2014 Tripolissa viel? toimiva Libyan korkein oikeus tuomitsi maan kansainv?lisesti tunnustetun parlamentin perustuslain vastaiseksi. Tobrukissa paossa istuva parlamentti kielt?ytyi hyv?ksym?st? p??t?st?, joka palauttaisi vallan islamistien hallitsemalle kansankongressille. Maaliskuussa 2015 parlamentti nimitti Haftarin maan asevoimien komentajaksi.

Sodassa olivat vastakkain Libyan hallitus, Yleinen kansankongressi sek? useita omia etujaan ajavia islamistij?rjest?j? ja Gaddafin kannattajia. Qatar ja Sudan tukivat islamisteja ja Arabiemiraatit ja Egypti hallitusta. Isis-j?rjest? otti haltuunsa kaupunkeja Libyassa.

Vuonna 2021 YK:n johtamassa foorumissa valittiin maan johtoon p??ministeri ja kolmij?seninen neuvosto, ja on sovittu, ett? sen j?senet eiv?t asetu ehdokkaiksi joulukuun 2021 vaaleissa.

Elokuussa 2023 Tripolissa otti yhteen kaksi voimakasta sotilasjoukkoa, jotka tukevat Libyan YK:n tukemaa hallitusta. L??k?rien mukaan yhteenotoissa kuoli 55 henkil?? ja haavoittui 146. Puhjenneiden rajujen taisteluiden seurauksena kaupungin p??lentokentt? oli suljettava. V?kivaltaisuudet loppuivat, kun toinen osapuoli vapautti komentajan, jonka pid?tt?minen oli k?ynnist?nyt taistelut. Yhteenotto j?tti monet ihmiset loukkuun koteihinsa, kun taisteluita k?ytiin useilla p??kaupungin alueilla.

Hallinto ja politiikka

Muammar Gaddafin johtaman Vallankumousneuvoston s??t?m? vuoden 1969 perustuslaki on kumottu. Siirtym?ajan kansallinen neuvosto antoi vuonna 2011 v?liaikaisen perustuslaillisen julistuksen, mutta varsinaisen perustuslain laadinta ei ole onnistunut.^l?hde?

Vuoden 2015 alussa maassa on kaksi itse??n laillisina pit?v?? parlamenttia, vuonna 2012 vaaleilla valittu islamistien hallitsema Yleinen kansankongressi (GNC) Tripolissa ja vuoden 2014 vaaleilla valittu, kansainv?lisesti tunnustettu Edustajainhuone, joka pit?? valtaa l?hell? Egyptin rajaa sijaitsevassa Tobrukissa.

Kansainv?lisesti tunnustettu hallitus pit?? hallussaan pieni? alueita It?-Libyassa ja l?hell? Bengasia. GNC pit?? hallussaan p??kaupunki Tripolia ja sit? ymp?r?ivi? alueita, mutta on menett?nyt alueita eri islamistiryhmille. P??ministeri Abdullah al-Thinni on ollut virallisesti Libyan p??ministeri maaliskuusta 2014 l?htien. Hallitus on kuitenkin joutunut siirtym??n pois Tripolista Al-Baydan kaupunkiin, koska kapinalliset ovat ottaneet aluetta hallintaansa. Elokuussa 2015 al-Thinni uhkasi erota vaikean tilanteen vuoksi.

Hallinnollinen jako

Libyan kunnat numeroituina

P??artikkeli: Libyan kunnat

Libyan hallinnollinen jako on muuttunut historian aikana paljon. Maa jaetaan nyky??n 22 kuntaan (Sha'biyat; yksikk? – Sha'biyah).

1. Al Butnan
2. Darnah
3. Al Jabal al Akhdar
4. Al Marj
5. Bengasi
6. Al Wahat
7. Al Kufrah
8. Surt
9. Murzuq
10. Sabha
11. Wadi Al Hayaa
12. Al Misratah
13. Al Murgub
14. Tarabulus
15. Al Jfara
16. Az Zawiyah
17. An Nuqat al Khams
18. Al Jabal al Gharbi
19. Nalut
20. Ghat
21. Al Jufrah
22. Wadi Al Shatii

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 m??ritelm?n mukaan Libya ei ole vapaa maa. Libyassa ovat raivonneet sis?iset erimielisyydet ja ajoittain jatkuneet sis?iset konfliktit sen j?lkeen, kun vuonna 2011 j?rjestetyss? kansannousussa syrj?ytettiin pitk?aikainen diktaattori Mu'ammar al-Qaddafi. Kansainv?liset pyrkimykset saada kilpailevat hallinnot yhteen yhten?ishallitukseksi onnistuivat vuoden 2021 alussa ja loivat hauraan rauhan. Kuitenkin aseiden ja autonomisten miliisien levi?minen, kukoistavat rikollisverkostot, alueellisten valtojen puuttuminen ja ??riryhmien l?sn?olo ovat kaikki vaikuttaneet maan jatkuvaan fyysisen turvallisuuden puutteeseen. Yli vuosikymmenen kest?nyt v?kivalta on siirt?nyt satoja tuhansia ihmisi? kotiseuduiltaan, ja ihmisoikeuksien olosuhteet ovat jatkuvasti heikentyneet.

Maantiede

Libyan kartta

Libya satelliittikuvassa tammikuussa 2004.

Libya sijaitsee Afrikan pohjoisosassa V?limeren rannalla. Se on pinta-alaltaan 1 759 000 neli?kilometri? ja kooltaan Afrikan nelj?nneksi suurin valtio sek? yli viisi kertaa Suomen kokoinen. Libyan rajanaapureita ovat id?ss? Egypti, kaakossa Sudan, etel?ss? T?ad ja Niger sek? l?nness? Algeria ja Tunisia. Libyalla on l?hes 1 800 kilometri? rantaviivaa V?limerelle.

Libyan maantieteen t?rkeimm?t piirteet ovat kapeat ja viljavat V?limeren rannikkokaistaleet sek? laaja Saharan autiomaa. Varsinaista vuoristoa ei ole, mutta maan etel?osassa sijaitseva Tibestin yl?nk? kohoaa 2 200 metriin. Viljava rannikkokaistale on kapea, sen takana yl?ng?ll? on laidunmaaksi soveltuvaa aroa joka etel?? kohti ment?ess? muuttuu v?hitellen karuksi aavikoksi.

Libya jaetaan perinteisesti kolmeen alueeseen, jotka ovat Tripolitania maan luoteisosassa, Fezzan maan lounaisosassa ja Kyrenaika maan it?osassa. Kyrenaika on alueista suurin ja k?sitt?? noin puolet maan pinta-alasta.

Suurimmat kaupungit ovat Tripoli (vuonna 2010 arviolta 1,025 milj. asukasta) ja Bengasi (arab. Benghazi, 630 000 asukasta). Misratah (260 000), Tobruk (133 000) ja Sabha (95 000) ovat jo selv?sti pienempi?.

Luonto

Hiekkadyynej? Tadrart Acacusissa.

Saharan aavikko peitt?? arviolta 95 % prosenttia maan pinta-alasta. Libyassa ei ole ollenkaan pysyvi? jokia ja ainoastaan noin 1 % maasta on mets?n peitossa.

Libyassa viljell??n sinimailasta rehuksi ja vehn?? ihmisravinnoksi. Monien muidenkin vihannesten ja hedelmien kasvatus onnistuu keinokastelun avulla. Kuivilla seuduilla p?rj??v?t ainoastaan oliivi ja taatelipalmu. Aavikolla kasvaa palmuja siell? miss? pohjavesi ei ole liian syv?ll?, ja lis?ksi akaasioita ajoittain kuivuvissa joenuomissa eli wadeissa. Vain harvat villiel?imet selvi?v?t aavikolla. N?ihin kuuluvat aavikkokettu, sakaali ja er??t jyrsij?t.

Libyassa el?? ainoastaan harvoja nis?k?slajeja, joita ovat esimerkiksi gaselli, harjalammas ja aavikkokettu. Suurin Saharan alueella el?v? jyrsij? on gundi. Liskoja, k??rmeit? ja skorpioneja esiintyy my?s paljon. Libya sijaitsee useiden lintulajien muuttoreitin varrella. N?it? ovat esimerkiksi keltap??haukka, aavikkovarpunen, pikkukorppikotka, lepink?iset, kiurut, turturikyyhky ja bulbulit. Erityisesti l?nnenkaulustrappi on mets?st?jien suosiossa ja t?m?n vuoksi uhanalainen.

Ilmasto

Libyasta on luokiteltu viisi ilmastovy?hykett?, joista vallitsevia ovat V?limeren ja Saharan ilmastot. Rannikon alavilla seuduilla vallitsevassa v?limerenilmastossa on l?mpim?t kes?t ja leudot talvet. Yl?ng?ill? on viile?mp??, talvella esiintyy pakkasiakin. Sis?maan aavikoilla ilmasto on ??rev??, kes?t kuumia ja vuorokautinen l?mp?tilanvaihtelu suurta.

Korkein mitattu l?mp?tila on mitattu al-Azizyan kunnassa. Aiemmin enn?tykseksi mainittu Afrikan ja koko maailman korkein mitattu l?mp?tila varjossa +57,8 astetta celsiusta vuodelta 1922 on todettu virheelliseksi tiedoksi.

Talous

Libya on Afrikan vauraimpia valtioita. Maalla ei ole velkaa ja sen talouskasvu on viime vuosina pysytellyt 5–8 % v?lill?. Asuminen on tuettua ja koulutus ja terveydenhuolto ilmaista. Libya on arabi-valtioksi sik?li ep?-tyypillinen, ett? siell? my?s naiset ovat hyvin koulutettuja.

Libyan talous perustuu pitk?lti ?ljyyn, joka tuo yli 90 % vientituloista ja 75 % hallituksen tuloista. Vain prosentti maasta on viljelykelpoista, joten maatalous ty?llist?? vain 17 % ty?voimasta ja 75 % ruuasta on tuotava. Vesi on my?s suuri ongelma.

Koulutus on Libyassa puutteellista; esimerkiksi korkeakouluissa annetaan opetusta vain muutamia kuukausia vuodessa. Puutteellinen koulutus v?h?isten investointien ohella on j?tt?nyt Libyan oman teollisuustuotannon varsin alhaiseksi.

Ty?tt?myys on Libyassa suuri ongelma. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ty?tt?myys on tiett?v?sti noin 30 %. Ality?llistettyjen m??r? on suuri. Libyalaisten v?h?isen koulutuksen vuoksi Libya joutuu hankkimaan koulutettua ty?voimaa ulkomailta, ja Libyassa arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa siirtoty?l?ist?.

Libyassa on ollut ulkomaalaisia vierasty?l?isi? arviolta noin 100 000 Egyptist? ja jopa 100 000 kaakkoisaasialaista, kuten 26 000 filippiinil?ist?, 25 000 thaimaalaista, 50 000 bangladeshilaista, 18 000 intialaista ja tuhansia kiinalaisia, nepalilaisia ja vietnamilaisia.

Merkitt?vimm?t luonnonvarat ovat ?ljy, maakaasu ja kipsi. Merkitt?vimm?t vientituotteet ovat ?ljy ja maakaasu sek? kemikaalit.

Liikenne

Libyassa on 137 lentokentt??, joista 24:ll? on yli kolme kilometri? pitk? kiitotie. Maantiet? on yli 100 000 kilometri?, josta l?hes 60 % on p??llystetty. Satamakaupunkeja ovat Az Zawiyah, Marsa al Burayqah (Marsa el Brega), Ra's Lanuf ja Tripoli.

V?est?

Libyan v?est?jakauma

  arabit

  berberit

  tuaregit

  tubut

  asumaton alue

CIA:n vuoden 2022 arvion mukaan Libyan v?kiluku oli 7,1 miljoonaa ja v?est?nkasvu 1,65 prosenttia. YK:n mukaan Libyan v?kiluku oli 6,4 miljoonaa vuonna 2017. T?ll?in asukkaista 28 prosenttia oli alle 15-vuotiaita, 17 prosenttia 15–24-vuotiaita, 48 prosenttia 25–59-vuotiaita ja 7 prosenttia 60 vuotta t?ytt?neit?.

Libyan v?est?st? 90 % asuu alueella, joka vastaa vain 10 prosenttia maan pinta-alasta. Suurin osa v?est?st? on keskittynyt rannikkoalueille. Libya on laajoista aavikoistaan ja suhteellisen pienest? v?est?st??n johtuen harvaan asuttua aluetta; v?est?tiheys on noin 4 henkil??/km2. V?est?st? 82 % asuu kaupungeissa.

YK:n arvion mukaan 12 % asukkaista on siirtolaisia. Libya ei ole en?? kovin houkutteleva maahanmuuton kohde, mutta lukuisat it?- ja l?nsiafrikkalaiset yritt?v?t kulkea sen kautta Eurooppaan.

V?est?st? etnisesti arabeja ja berbereit? on yhteens? 97 %. Loput 3 % koostuvat kreikkalaisista, maltalaisista, italialaisista, egyptil?isist?, pakistanilaisista, turkkilaisista, intialaisista ja tunisialaisista. V?est?st? noin 91 % on lukutaitoisia.

Uskonto

Libyalaisista 97 % on sunnimuslimeja. Open Doors -j?rjest?n World Watch -listauksen mukaan kristityt kokevat Libyassa ??rimm?ist? vainoa. Libyassa ei ole sanan- tai uskonnonvapautta ja julkinen kirkkoel?m? on rajoitettua. Kristinuskon levitt?minen julkisesti on Libyassa laitonta. Muslimitaustaiset kristityt kohtaavat j?rjest?n mukaan perheens? ja yhteis?ns? v?kivaltaista painostusta kristinuskosta luopumiseen. Kristityt ovat Libyassa alttiina islamilaisten militanttien ja rikollisryhmien sieppauksille tai murhille.

Kulttuuri

Libyan kansa on etnisesti ja kielellisesti melko yhten?inen. Maassa on ollut my?s merkitt?vi? v?hemmist?j?: italialaisia ja juutalaisia eli omissa yhteis?iss??n 1900-luvun puoliv?liin asti. Libyan juutalaiset ovat siirtyneet paljolti Israeliin varsinkin maiden v?listen suhteiden huononnuttua. Vuonna 1973 Gaddafi ”rohkaisi” 45 000 italialaista l?htem??n maasta ja takavarikoi heid?n omaisuutensa valtiolle. Mustat libyalaiset ovat enimm?kseen orjien j?lkel?isi?, jotka on aikoinaan tuotu keitaille maatalousty?h?n tai beduiiniperheisiin kotipalvelijoiksi. Berberit ovat suuri, mutta ei niin selv?sti erottuva v?hemmist?.

Moderni libyalainen rakennuskulttuuri heijastelee ?ljyn mukanaan tuomaa vaurautta. Vanhojen kaupunkien keskustoissa on edelleen linnoitettu vanhakaupunki muistona heimop??llikk?jen vallasta ja sotaisammista ajoista. My?s keitaiden asutuskeskukset ovat vanhastaan muurien suojaamia.

Rakennuskulttuurissa n?kyy rajanveto julkisen ja yksityisen v?lill?. Kahvilat ja kadut ovat vilkasta miesten maailmaa. Koti on suojattua naisten maailmaa: alakerrassa ei yleens? ole ikkunoita, ja puutarhat ovat muurien takana suojassa katseilta. Kotiin on vain yksi sis??nk?ynti, yleens? vahva puinen ovi.

Libyalainen ruoka on samanlaista kaupungeissa ja maaseudulla, viljelij?iden ja paimentolaisten keskuudessa. P??ruoka on melkein aina yhdess? astiassa tehty ruokalaji. Kansallisruoka kuskus maustetaan paprikalla, tomaateilla, kikherneill? ja kauden vihanneksilla.

Valtio valvoo viestimi? tarkasti. Vuonna 2007 my?s muut kuin valtionomisteiset mediat sallittiin, mutta vuonna 2009 n?m? uudet televisiokanavat ja sanomalehdet kansallistettiin.

Maailmanperint?kohteet

Ghadamés

Kyrene

Leptis Magna

Sabratha

Tadrart Acacus

Tripoli

Libyassa on viisi Unescon Maailmanperint?luetteloon valittua historiallista paikkaa, Ghadamés, Kyrene, Leptis Magna, Sabratha ja Tadrart Acacus. Unesco on ollut huolissaan Libyan vuoden 2011 vallankumouksen aikana historiallisten paikkojen s?ilymisest?. Niiden vaarana on toisaalta taistelut ja pommitukset, toisaalta ry?stely. Suurimmassa vaarassa on rauniokaupunki Leptis Magna, joka sijaitsee vain sadan kilometrin p??ss? Tripolista.

Foinikialaiset perustivat maan rannikolle kaupunkeja kolmetuhatta vuotta sitten, ja Rooman ja Kreikan valta-aikoina seudut olivat vilkasta kauppapaikkaa. Unescon mukaan Libyalla on ihmiskunnalle valtavan suuri kulttuurihistoriallinen merkitys.

Urheilu

Libya osallistui olympialaisiin vuosina 1968, 1980 ja sitten s??nn?llisesti vuodesta 1988. Sen joukkueessa on yleens? ollut alle 10 urheilijaa, eik? mitaleita ole tullut.

Jalkapallo on Libyan suosituin sek? ainoa merkitt?v? urheilulaji. Libyan jalkapallohistorian kohokohta oli vuonna 1982 kun se is?nn?i Jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailuja ja sai hopeaa. Se on osallistunut turnaukseen my?s 2006 ja 2012. Marraskuussa 2017 Libyan jalkapallomaajoukkue oli FIFA-rankingissa sijalla 87.

Ratsastuskilpailut kameleilla ja hevosilla ovat olleet perinteisi? kilpaurheilulajeja. Rannikko houkuttelee ihmisi? vesiurheilulajeihin.

Suomalaiset Libyassa

1960- ja 1970-luvulla Libyassa rakennettiin suomalaisin voimin, ja maa oli Neuvostoliiton j?lkeen toiseksi suurin rakennusviennin kohde. Sinne rakennettiin teit?, siltoja, vesijohtoja, satamia, kouluja, toimistotaloja ja kongressikeskus. My?s arkkitehtikoulutusta aloitettiin. Suomalaisten rakentama asetehdas ja armeijan koulutuskeskus oli virallisesti ompelukonetehdas, mutta sen tuotteilla aseistettiin terroristeja.

Professori Pentti Murolen silloinen yritys Devecon suunnitteli merenrantaan ?ljyteollisuuden ty?ntekij?ille Ras Lanuf -nimisen kaupungin, joka on valmistunut puoliksi. Toimisto teki laajoja suunnittelut?it? my?s sis?maahan Jufraan, jonne Gaddafi aikoi siirt?? p??kaupungin, jotta ministerit saataisiin pois Tripolin huonojen vaikutusten piirist?.

Rakentaminen p??ttyi kansainv?liseen kauppasaartoon.

Katso my?s

• Libyan sis?llissota
• Libyan toinen sis?llissota

L?hteet

• Ham, Anthony: Lonely Planet Libya. Lonely Planet, 2007. ISBN 1740594932
• Helen Chapin Metz (toim.): A Country Study: Libya. (historiaosan toimittaja LaVerle Berry) Federal Research Division, Library of Congress, USA, 1988. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Libya Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Libya Wikimatkoissa
• Ylen 8-osainen radiosarja Arabikev??n historiaa: Osa 4/8 Libya (Arkistoitu – Internet Archive)