中国石化2017年实现净利511亿元 同比增一成

百度 　　3月22日，国家主席习近平在北京人民大会堂同喀麦隆总统比亚举行会谈。

Ukrainan kirjallisuus syntyi varsinaisesti 1700-luvulla, sill? ukrainan kirjakieli alkoi muotoutua vasta tuolloin ja kehittyi merkitt?v?sti viel? 1800-1900-luvulla.

Varhaisvaiheet

Varhainen kirjallisuus Kiovan Rusin ajalta 1000–1200-luvulla liittyy Ven?j?n kirjallisuuteen, mutta silloin luotiin my?s runsasta ukrainalaista kansanrunoutta. Vasta 1300-luvulta alkaen puhutaan ukrainalaisesta kansallisuudesta. Valtiollisen yhten?isyyden puuttumisen vuoksi vaikutteita tuli niin Puolasta ja katolisesta uskonnosta kuin Ven?j?lt? ja ortodoksisuudesta. Silt? ajalta on eeppis-lyyrist? kansanrunoutta (duma) ja historiallisia lauluja. 1600-luvulla alkoi esiinty? teologian opiskelijoiden syllabista koulurunoutta ja koulun?ytelmi?, jotka olivat saaneet vaikutteita l?nsieurooppalaisista mysteereist?, ja mausteeksi lis?ttiin ukrainalaista huumoria.

Kiovan kaudella, ennen tataarivalloitusta 1240, Ven?j?n ja Ukrainan uskonnollisella kirjallisuudella ei ollut eroa, sill? kielellisesti ja kulttuurisesti ne olivat suurin piirtein yht?. 1700-luvulle asti kirjakielin? olivat ukrainalaiss?vytteiset muinaiskirkkoslaavi ja puola. Petro Mohylan 1631 perustama Kiovan Collegium, vuodesta 1701 akatemia, oli kulttuurin keskipisteess?.

1700-1800-luku

1700-luvun merkitt?v? kirjailija on filosofi Grigori (Hryhori) Skovoroda (1722–1794) ja tunnetuin kirjailija Ivan Kotljarevskyi, joka kirjoitti runoja (esimerkiksi runoelma Eneida, Vergiliuksen Aeneiin pilamukaelma) ja n?ytelmi? ja loi uuden ukrainan kirjakielen. Ukrainan itsen?isyytt? ajavat perustivat 1846 Kyrilloksen ja Metodioksen seuran, joka oli yhteiskunnallisen ja kulttuurisen toiminnan keskipiste. Seurasta sai vaikutteita Ukrainan kansallisrunoilija Taras ?evt?enko (1814–1861), ensimm?inen ukrainankielinen runoilija. H?nen nime??n kantoi 1891 perustettu Taras-veljeskunta, jolla oli kulttuuristen tavoitteiden lis?ksi my?s poliittisia tavoitteita.

Aikakauden merkitt?vi? prosaisteja ovat Panteleimon Kuli? (1819–1897) ja Marko Vovt?ok (1834–1907), jotka kuitenkin tunnetaan l?hinn? ven?l?isin?, sek? Oleksandr Konyskyi (1836–1900). Muita merkitt?vi? nimi? ovat Hryhori Kvitka-Osnovjanenko (1778–1843) ja Jevhen Hrebinka (1812–1842). He kirjoittivat my?s ven?j?ksi, kun taas Nikolai Gogol siirtyi k?ytt?m??n pelk?st??n ven?j?? ja liittyi siten varsinaisesti ven?l?iseen kirjallisuuteen. Ven?j?? k?yttiv?t y?s monet Kyrilloksen ja Metodioksen seuraan kuuluneet, enemm?n aatteellisesti kuin kielellisesti ukrainofiilit, kuten historioitsija Mykola Kostomarov (1817–1885).

Ven?j?n suunnalla ukrainalaisten itsen?isyyspyrkimyksi? ei hyv?ksytty, ja ukrainankielisen kirjallisuuden julkaiseminen kiellettiin useilla asetuksilla (1853, 1866 ja 1876). Kulttuuriel?m?n keskukseksi tuli Kiovan sijasta Galitsian Lviv. Galitsiassa syntyi ukrainankielinen kirjallisuus, jonka perustaja on Markijan ?a?kevyt? (1811–1843). H?nen ohellaan aikakauden merkitt?vin lyyrikko on Ivan Franko (1856–1916), kirjailijana ?a?kevyt?i? viel? merkitt?v?mpi.

1900-luku

Laajempi kirjallisuuden kehitys alkoi 1900-luvun puolella. Monialainen kirjailija on Borys Hrint?enko (1863–1910), kertojana merkitt?v? on prosaisti Myh’ailo Kotsjubynskyi (1864–1913) ja kotiseuturunoilijana Lesja Ukrajinka (1871–1913). Itsen?isyyden puolesta sis?llissodan aikana (1917–1920) toiminut Volodymyr Vynnyt?enko kirjoitti naturalistisia romaaneja ja novelleja. H?n joutui maanpakoon.

Neuvostoliiton alkuajan ukrainalaista kirjallisuutta edustavat runoilijat Pavlo Tyt?yna (s. 1891), Volodymyr Sosjura (s. 1898), Mykola Ba?an (s. 1904) ja Maksym Rylskyi (1895–1964), prosaistit Juri Janovski (1902–1954) ja Ostap Vy?nja ja n?ytelm?kirjailijat Mykola Kuli? ja Ivan Mykytenko. 1920-luvulla syntyi uusia kirjallisia koulukuntia, joista ukrainalaisen uusklassismin edustajien ydinryhm??n kuuluivat Mykola Zerov, Maksym Rylskyi, Pavlo Fylypovyt?, Myh’ailo Drai-H’mara ja nimimerkki Juri Klen (O. Burghardt). Heist? ainoastaan Rylskyi selviytyi hengiss? Stalinin vainoista.

1920-luvun koulukuntien j?lkeen p??si vallalle sosialistinen realismi. Sen nimekk?impi? edustajia ovat n?ytelm?kirjailija Aleksandr Korneit?uk (1905–1984), jonka puoliso oli kirjailija Wanda Wasilewska, ja prosaistit Oles (Aleksandr) Hont?ar ja Myh’ailo Stelmah’. My?hemmin runoilijoina merkitt?vi? ovat Ivan Drat?, Dmytro Pavlit?ko, Vitali Korotyt? ja Borys Olijnyk sek? n?ytelm?kirjailijat Aleksandr Levada ja Oleksi Kolomijets. Stalinin vainoissa teloitettiin ja kuoli pakkoty?leireill? suuri osa ukrainalaisista kirjailijoista ja muista ?lymyst?n j?senist?. Sit? ennen ehti lyhyen aikaa olla vallalla kulttuurirenessanssi, joka pian sai nimen teloitettu renessanssi, kun pid?tykset alkoivat jo 1920-luvun puolella.

Ukrainan kulttuurissa, my?s kirjallisuudessa, syntyi 1960-luvulla toisinajattelijoiden ryhm? 60-lukulaiset (?istdesiatnyky), jotka olivat luomisvapauden edell?k?vij?it?. Heid?n piiriss??n her?si ukrainalainen kansallinen renessanssi, joka her?tti vastustusta vallanpit?jiss?. Luovan ty?n tekij?ihin kohdistettiin pid?tyksi? ja tuomioita, kun he eiv?t sopeutuneet vaatimuksiin. Heit? olivat muun muassa Jevhen Sverstjuk, Ivan Svitlyt?ny, Vasyl Stus, Ihor Kalynets, Iryna Kalynets, Myhailo Osadt?y, joista Stus kuoli vankileirill?. He julkaisivat tuotantoaan samizdat-julkaisuina tai ulkomailla.

2000-luku

Suomentaja Jukka Mallinen kirjoittaa Parnassossa, ett? monet Ukrainan ven?j?nkieliset kirjailijat ovat Ven?j?n hy?k?tty? Ukrainaan kev??ll? 2022 siirtyneet k?ytt?m??n ukrainan kielt?. H?n mainitsee esimerkkin? runoilija Ija Kivan, joka oli jo aiemmin haaveillut ukrainaksi kirjoittamiseta mutta arastellut. Toinen ukrainan k?ytt?j?ksi siirtynyt on Virossa asuva ven?j?nkielinen ukrainalainen runoiija Igor Kotjuh.

Ukrainalaisia kirjailijoita

• Grigori (Hryhori) Skovoroda (1722–1794)
• Ivan Kotljarevskyi (1769–1838)
• Taras ?evt?enko (1814–1861)
• Panteleimon Kuli? (1819–1897)
• Marko Vovt?ok (1834–1907)
• Oleksandr Konyskyi (1836–1900)
• Hryhori Kvitka-Osnovjanenko (1778–1843)
• Jevhen Hrebinka (1812–1842)
• Nikolai Gogol (1809–1852)
• Mykola Kostomarov (1817–1885)
• Markijan ?a?kevyt? (1811–1843)
• Ivan Franko (1856–1916)
• Borys Hrint?enko (1863–1910)
• Myh’ailo Kotsjubynskyi (1864–1913)
• Lesja Ukrajinka (1871–1913)
• Pavlo Tyt?yna (1891–1967)
• Volodymyr Sosjura (1898–1965)
• Mykola Ba?an (1904–1983)
• Maksym Rylskyi (1895–1964)
• Juri Janovski
• Ostap Vy?nja (1889–1956)
• Mykola Kuli? (1892–1937)
• Ivan Mykytenko (1897–1937)
• Oleksandr Kornijt?uk (1905–1972)
• Oles (Aleksandr) Hont?ar (1918–1995)
• Myh’ailo Stelmah’ (1912–1983)
• Ivan Drat? (1936–2018)
• Dmytro Pavlit?ko (1929–2023)
• Vitali Korotyt?
• Borys Olijnyk (1935–2017)
• Aleksandr Levada
• Oleksi Kolomijets (1919–1994)
• Ija Kiva

Katso my?s

• Luettelo ukrainankielisist? kirjailijoista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukrainan kirjallisuus Wikimedia Commonsissa

• Miia Gustafsson: Ukrainaa halutaan tukea ja ymm?rt?? nyt monin tavoin – n?iden kaunokirjojen avulla voit tutustua maahan Yle uutiset. 9.3.2022.
• Volodymyr Derzhavyn: Literature in Irons. Ukrainian Literature under Russian Bolshevism (pdf) (s. 13) The Ukrainian Review, London. The Association of Ukrainians in Great Britain 1955. (englanniksi)