斥逾25亿再度回购股票恒大股价大涨为投资者打强心针
Shell PLC | |
---|---|
![]() |
|
Yritysmuoto | p?rssiyhti? |
Osake |
LSE: RDSA LSE: RDSB Euronext: RDSA Euronext: RDSB NYSE: RDSA NYSE: RDSB |
ISIN | GB00B03MLX29, GB00B03MM408 |
Perustettu | 1907 |
Toimitusjohtaja | Wael Sawan |
Puheenjohtaja | Andrew Mackenzie |
Kotipaikka |
![]() |
Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
Toimiala | ?ljy ja polttoaineet |
Tuotteet | polttoaine, kemikaalit, maakaasu |
Liikevaihto | 306 miljardia USD |
Henkil?st? | 92 000 |
Kotisivu | www.shell.com |
Shell plc (aik. Royal Dutch Shell[1]) on suuri kansainv?linen energiayhti?. Yhti?t? pidet??n hollantilais-brittil?isen?, koska se muodostui vuonna 1907 hollantilaisen Royal Dutch Petroleum Companyn ja brittil?isen The Shell Transport and Trading Companyn yhteenliittym?n?. Vuodesta 2004 yhti?n emoyhti? on ollut Britanniassa rekister?ity ja ensisijaisesti Lontoon p?rssiss? noteerattu Shell plc. Yhti?n p??konttori on Lontoossa. Marraskuussa 2021 uutisoitiin Shellin p??konttorin siirtymisest? Britanniaan.[2] Yhti?n toimitusjohtaja on Wael Sawan ja hallituksen puheenjohtaja Andrew Mackenzie.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Shell-merkill? toimivat huoltoasemat omistaa St1.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Yhti?n p??tuotteita ovat ?ljy, maakaasu ja petrokemian tuotteet. Shellill? on jakeluasematoimintaa ymp?ri Eurooppaa. Yhti? kehitt?? my?s uusiutuvia energiamuotoja, l?hinn? biopolttoaineita.[3]
Shell ilmoitti vuonna 2010 lopettavansa polttoaineiden jakelun Suomessa ja etsiv?n toiminnoille ostajaa.[4] Shell myi lokakuussa 2010 Ruotsin ja Suomen huoltoasemaliiketoimintansa St1:n taustayhti? Keelelle. Kauppaan kuului 340 huoltoasemaa Ruotsissa ja 225 Suomessa, raskaan kaluston polttoaineverkostot molemmissa maissa sek? Shellin G?teborgissa sijaitseva jalostamo. Huoltoasemat jatkavat toimintaansa lisenssill? Shell-br?ndin alla.[5]
Joulukuussa 2014 St1 osti Shellin Norjan huoltoasemaliiketoiminnan.[6]
Shellin k?ytt?m? korkein ?ljynporauslautta on Ursa-?ljynporauslautta.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]

Shell oli pitk??n vanhin Suomessa toimiva huoltoasemaketju. Suomen Shellin ensivaihe, Suomen Petrolintuonti Osakeyhti? Masut, merkittiin kaupparekisteriin 14. syyskuuta 1911. P??osakkaat olivat pietarilainen Naphta Industrie & Handelsgesellschaft Masut ja helsinkil?inen liikemies Wilhelm Bensow. Seuraavana vuonna Suomen Masut liittyi Royal Dutch Shell -yhtym?n osaksi. Ensimm?isen? toimintavuotenaan Suomen Masut myi nelj? miljoonaa litraa valopetrolia, 306 tonnia kone?ljy? ja 10 000 litraa bensiini?. Yhti?n toiminnan alkuajoista l?htien sen suurimpia asiakkaita oli SOK. Kes?kuun alussa 1913 yhti?n p??konttori muutti Turusta Helsinkiin.[7]
Shellin simpukkamerkki otettiin Suomessa k?ytt??n vuonna 1921. Samana vuonna Suomen Masut varasi 80 000 markkaa kampanjaan, jolla ostavalle yleis?lle teht?isiin tutuiksi "ensiluokkaiset yhti?n kauppaan tuomat Shell-merkkiset naftatuotteet". Masutin ensimm?inen bensiininmyyntikioski avattiin Turussa vuonna 1923, ja yhti?n ensimm?inen Helsingiss? sijainnut jakeluasema aloitti toimintansa Unioninkadulla seuraavana vuonna. Kes?kuun alussa 1924 Masut teki j?lleenmyyntisopimuksen juuri perustetun Suomen Mineraali?ljy Osakeyhti?n (SM?) kanssa, mutta liian innokkaasti laajentunut SM? p??tyi velkoineen Masutin omistukseen vuonna 1928. Autokannan kasvun my?t? Masutin bensiinin myynti ylitti lamppu?ljyn myynnin vuonna 1926. Suomen Masut siirtyi elokuun alussa 1927 alankomaalaisen p??yhti?n omistukseen ja otti 24. hein?kuuta 1929 uudeksi nimekseen Suomalainen Shell Osakeyhti?. Shell lakkautti Suomen Mineraali?ljy Oy:n vuonna 1945.[7]
Maailmanlaajuisen laman alla vuonna 1929 Shell rakennutti useita klassistisia huoltoasemia, joita suunnittelivat muiden muassa arkkitehdit Bertel Str?mmer Tampereella ja Otto-Iivari Meurman Viipurissa. Shellin Helsingin keskustaan vuonna 1929 rakennuttama suuri huoltoasema jouduttiin kuitenkin vain muutamia vuosia my?hemmin purkamaan Lasipalatsin tielt?. Vuonna 1935 Shell voitti tarjouskilpailun Helsingin linja-autoasemalle rakennettavasta huoltoasemasta, ja t?m? Suomen ja koko Euroopankin suurimmaksi mainostettu asema, joka esiintyi muun muassa elokuvassa SF-paraati (1940), toimi 1960-luvulle saakka. Helsingin kaupungin kanssa tehty kymmenen vuoden vuokrasopimus maksoi Shellille 150 000 markkaa vuodessa, mutta aseman myynti kattoi kulut t?ysin. "Huoltoasemien kuningattareksi" julistettu Tullinpuomin Shell valmistui Taka-T??l??n olympiavuonna 1952. Vuonna 1950 Suomessa oli 72 Shellin huoltoasemaa.[7]
1950-luvulla Shell her?tti huomiota lahjoittamillaan lasten liikennekaupungeilla, joista ensimm?inen avattiin Helsingiss? syyskuussa 1955. Tilaisuudessa sai ensiesityksens? Georg Malmsténin "Lasten liikennelaulu". Toinen liikennepuisto saatiin Tampereelle vuonna 1959. Shell aloitti televisiomainonnan TES-TV:ss? marraskuussa 1957. Vuonna 1960 Shellin huoltoasemia oli eri puolilla Suomea 289, mik? oli yli nelj? kertaa enemm?n kuin vuonna 1950. Ensimm?inen Shell-itsepalveluasema avattiin Turussa vuonna 1964, ja siit? l?htien itsepalveluasemat saivat nimen Nopshell. Vuonna 1967 yhti? muutti nimens? Oy Shell Ab:ksi, ja samana vuonna aloitti toimintansa 500. Shell-huoltoasema Suomessa. Shell-asemien m??r? Suomessa oli suurimmillaan vuonna 1969, jolloin niit? oli 521. Monet 1960-luvun aikana avatut uudet Shellin huoltoasemarakennukset oli tehty Kaija ja Heikki Sirenin laatimien tyyppipiirustusten mukaan.[7]
Vuonna 1973 Shellin osuus Suomen bensiininmyynnist? oli 27 prosenttia, mik? oli korkein luku toisen maailmansodan j?lkeen.[7]
Vuonna 1985 Shellill? oli Suomessa 439 huoltoasemaa, joista noin viidennes oli SOK:n j?senosuuskauppojen omistamia. Vuonna 1986 Suomen Shell t?ytti 75 vuotta ja toi sen kunniaksi markkinoille Helix-?ljyt ja Formula Shell -bensiinit. Shell oli koko Suomen itsen?isyyden ajan maan suurin ?ljy-yhti? vuoteen 1997 saakka. Vuonna 2008 Shellin markkinaosuus oli 14,2 prosenttia. Shellin ja SOK:n l?hes 90 vuotta kest?nyt, Suomen Petrolintuonti Osakeyhti? Masutin perustamisesta alkanut yhteisty? p??ttyi vuonna 1998, jolloin S-ryhm? muodosti osuuskauppojensa omistamista eri ketjujen – enimm?kseen Shellin – huoltoasemista ABC-ketjun.[7]

2000-luvulla Shell mainosti n?ytt?v?sti yhteisty?t??n Ferrarin Formula 1 -tallin kanssa ja pyrki unohtamaan 1980- sek? 1990-luvulla tekem?ns? yhteisty?n McLaren-tallin kanssa. Vuoden 2008 lopussa Shellill? oli Suomessa 175 miehitetty? ja 50 "kylm??" asemaa. Suomen Shell julkaisi kaksi historiikkia vuosina 1986 ja 2001.[7] Vuonna 2022 Vantaan Tikkurilassa sijaitseva, vuonna 1991 valmistunut, entinen Shellin Suomen p??konttori p??si suojeltujen rakennusten joukkoon, kun Vantaan kaupunginmuseo katsoi sen olevan kulttuurihistoriallisesti merkitt?v? kohde. Shell ei en?? suojeluhetkell? toiminut rakennuksessa, vaan p??konttori on siirtynyt Destialle.[8] Energiayhti? St1 aikoo muuttaa Shell-asemat St1-asemiksi vuoden 2025 aikana.[9] Simpukkalogot poistuvat huhtikuun 2025 alusta alkaen.[10]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Shell on kehitt?nyt yhteisty?ss? Ferrarin kanssa Shell V-Power- ja Shell V-Power Nitro+ -bensiinituotteet. Shell V-Power Nitro+ -bensiini tuli myyntiin vuonna 2012 kaikille Suomen miehitetyille Shell-jakeluasemille, Shell V-Powerin myynti alkoi Suomessa vuonna 2006. Nitro+ eroaa edelt?j?st??n Friction Modification -teknologialla, joka on kehitetty v?hent?m??n kitkaa m?nn?n ja sylinterin sein?m?n v?liss? muodostamalla siihen suojaava kalvo. Kun moottorissa on v?hemm?n kitkaa, se toimii tehokkaammin.[11]
Arvostelu
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Shelli? on arvosteltu muun muassa Nigerian toiminnan yhteydess?. Kirjailija ja ymp?rist?aktivisti Ken Saro-Wiwa johti ogonikansan kampanjointia Royal Dutch Shellin Nigerjoen suistossa tekemien ?ljynporausten aiheuttamia inhimillisi? ja ekologisia tuhoja vastaan. Aktivistit vaativat hallitusta korjaamaan tilannetta. Nigerian sotilashallitus tappoi Saro-Wiwan ja kahdeksan ogonikansan j?sent? marraskuussa 1995. Ken Saro-Wiwa sanoi: ”T?h?n on tultu. Ne aikovat pid?tt?? ja teloittaa meid?t kaikki Shellin takia.”[12] Kes?kuussa 2009 Shell lupautui maksamaan 15,5 miljoonaa dollaria Saro-Wiwan omaisille.[13]
Vuonna 2010 Shell sulki Nigerjoen suistoalueella putken, joka oli vuotanut ?ljy? kaksi kuukautta. Vuotojen, joita my?s Exxon Mobil on aiheuttanut, syiksi on nimetty huono yll?pito ja heikko valvonta. Alueen soilla on tuhansia kilometrej? ?ljyputkia. Suistoon on 50 vuoden aikana vuotanut kaksi miljardia litraa raaka?ljy?, enemm?n kuin miss??n muualla.[14]
YK:n ymp?rist?ohjelman UNEPin 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan 90 prosenttia saastumisesta on paikallisten asukkaiden syyt?, ja se vapauttaa ?ljy-yhti? Shellin l?hes kaikesta vastuusta Nigerjoen suistoalueen saastumisessa. Tutkimuksen mukaan suurin osa ?ljyvuodoista on seurausta paikallisten asukkaiden toimista, kun he ovat sabotoineet ?ljyputkia ja varastaneet putkista ?ljy?. Suiston asukkaat ja kansalaisj?rjest?t arvostelevat tutkimusta ankarasti; heid?n mukaansa tutkimus on puolueellinen.[15] Raportti on Shellin maksama, ja sen tiedot ymp?rist?tuhojen vastuun jakautumisesta perustuvat t?ysin Nigerian hallituksen tietoihin.[16]

Arktinen ?ljynporaus
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Hein?kuussa 2015 suomalaisaktivistit pyrkiv?t hidastamaan suomalaisen j??nmurtajan l?ht?? avustamaan Shellin ?ljynporauksessa T?ukt?imerell?. Arktinen ?ljynporaus on kiistelty riski ilmastonmuutoksessa ja luonnossa.[17]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Huotilainen, Heidi: Shell suunnittelee nimenmuutosta, osakerakenteen yksinkertaistamista ja p??konttorin muuttoa Kauppalehti. 15.11.2021. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Ik?v? pettymys Hollannille: Shell muuttaa p??konttorinsa Britanniaan Ilta-Sanomat. 15.11.2021. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Tekniikka ja talous, 2.2.2010, Biopolttoaineet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Shell myy Suomen toimintonsa Ilta-Sanomat. 6.4.2010. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Shellin huoltamot ST1:lle - kyltit s?ilyv?t (Internet Archive) Verkkouutiset. 27.10.2010. Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 27.10.2010.
- ↑ Noponen, Sami: St1 j?lleen huoltamokaupoilla Ilta-Sanomat. 18.12.2014. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ a b c d e f g Jukka Vesterinen: Huoltoasemakirja, s. 164–171. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.
- ↑ Suojanen, Armi: Entinen Shellin p??konttori Tikkurilassa suojellaan – Omistajayhti?n toimitusjohtaja oli aluksi harmissaan, nyt h?n sanoo kaikkien voittavan Vantaan Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ Mannermaa, Jaakko: Shell-huoltoasemat katoavat tienvarsilta Yle.fi. 28.9.2023. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Harjumaa, Marika: Shell-asemat muuttuvat St1-nimisiksi ensi viikosta alkaen Yle.fi. 26.3.2025. Viitattu 27.3.2025.
- ↑ Tavallista kalliimpi erikoisbensiini tuli myyntiin Shell-asemille - "Vaikuttaa v?litt?m?sti" 26.10.2012. Markkinointi&Mainonta. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ Naomi Klein, No logo, t?ht?imess? br?ndivaltiaat, WSOY 2001, Niger s. 470, 542-546, Brent Star s. 537-9
- ↑ Shell maksaa Nigeriassa teloitettujen omaisille miljoonia 9. kes?kuuta 2009. Yleisradio. Viitattu 9. kes?kuuta 2009.
- ↑ T?m? ?ljyvuoto ei kiinnosta Tekniikka & Talous. 17.6.2010. Viitattu 6.5.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Iltalehti 23.8.2010, Guardian: YK antaa Shellille liki puhtaat paperit Nigeriassa
- ↑ Outrage at UN decision to exonerate Shell for oil pollution in Niger delta The Guardian. 2010.
- ↑ Sillan ja meren v?liss? roikkuvat aktivistit saartaneet Fennicaa jo vuorokauden Greenpeace 30.7.2015
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Jukka Kortti: Suomessa vuodesta 1911: 90 vuotta. Shellist?. Shell 2001. ISBN 9789529137985.