录音整理校对专家(录音校对软件) V4.2官方版

Vaaka on yleinen oikeudenmukaisuuden symboli

百度 创新本质上来讲就是一个试错的过程，对了你就可能引领整个市场的潮流，迅速壮大。

Oikeusvaltio (saks. Rechtsstaat) on valtio, jonka toiminta on sidottu oikeuteen ja joka ei puutu mielivaltaisesti yksityisten henkil?iden vapauspiiriin. Oikeusvaltio on valtios??nt?oikeuden keskeisimpi? l?ht?kohtia. Valtios??nt? ja perustuslaki ovat systemaattiselta kannalta oikeusvaltioperiaatteen johdannaisia.

Oikeusvaltion k?site syntyi Saksassa 1800-luvulla. K?sitteen taustahistoriaan kuuluvat sek? Montesquieun ett? Immanuel Kantin oikeusfilosofia.

Suomessa oikeusvaltioperiaatteesta s??det??n Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentissa: "Julkisen vallan k?yt?n tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." Hallituksen esityksen mukaan kyseess? on kuitenkin vain kahdesta oikeusvaltioperiaatteen olennaisesta ainesosasta.

Oikeusvaltion sis?lt?

Carl Schmittin m??ritelm?ss? oikeusvaltio on perustuslaillinen valtio, jossa hallitusvaltaa rajoittaa laki.

Antero Jyr?ngin m??ritelm?n mukaan oikeusvaltion m??ritelm??n sis?ltyy kuusi ainesosaa:

• valtio on organisoitu oikeuss??nn?in;
• sek? valtioelinten ja viranomaisten ett? kansalaisten on toimittava n?iden oikeuss??nt?jen mukaisesti (laillisuusperiaate);
• valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin s??dettyyn perustuslakiin;
• yksil?n oikeusasemasta (oikeuksista ja velvollisuuksista) voidaan m??r?t? vain sellaisen elimen p??t?ksin, jonka asettamiseen yksil? voi itse vaikuttaa;
• oikeuss??nt?j? soveltavat yksitt?istapauksiin riippumattomat tuomioistuimet; ja
• yksil?n asemaa suojaavat suhteessa sek? valtioon ett? muihin yksityisiin perustuslaissa s??detyt perusoikeudet.

Kaarlo Tuori on ryhmitellyt oikeusvaltioteoriat aineellisiin ja muodollisiin. Saksalaisen varhaisperustuslaillisen koulukunnan edustamassa aineellisessa oikeusvaltioteoriassa oikeus on olemassa itsen?isesti, valtiosta ja suvereniteetist? riippumattomasti. My?h?isperustuslaillisen koulukunnan edustamassa muodollisessa oikeusvaltioteoriassa oikeus samaistuu valtion itsens? antamiin normeihin, joilla se rajoittaa itse itse??n ja toimintamahdollisuuksiaan.

Ruotsalainen oikeustieteilij? ?ke Fr?ndberg on huomauttanut tendenssist? "pumpata" oikeusvaltion k?site, samoin kuin muut arvolatautuneet k?sitteet kuten demokratia, oikeusvarmuus ja vapaus, t?yteen kaikella mahdollisella positiiviseksi koetulla, jolloin on vaarana, ett? siit? tulee er??nlainen retorinen ilmapallo.

Vastaavia k?sitteit?

Isossa-Britanniassa ja angloamerikkalaisissa maissa oikeusvaltiota vastaava k?site on rule of law. Euroopan unionin lains??d?nn?ss? n?it? k?sitteit? k?ytet??n toistensa k??nn?ksin?. Kuitenkin Jyr?ngin mukaan k?sitteet eiv?t ole samansis?lt?isi?. H?nen mukaansa keskeist? rule of law -k?sitteess? on vaatimus, ett? mahdollisimman monet yhteiskunnallisista ristiriidoista saadaan muunnetuiksi tuomioistuinasian muotoon ja ratkaistavaksi tuomioistuimessa. Englantilaisessa valtios??nt?doktriinissa rule of law -k?sitteen aseman vakiinnutti A. V. Dicey 1800-luvulla.

Katso my?s

• Hyvinvointivaltio
• Poliisivaltio
• Oikeushenkil?
• Vallanjako-oppi

L?hteet

• Jyr?nki, Antero: Valta ja vapaus. Helsinki: Talentum, 2003.
• Tuori, Kaarlo: Julkisoikeuden perusteet. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2000.
• Tuori, Kaarlo: Oikeuden ratio ja voluntas. Helsinki: WSOYpro, 2007.

Kirjallisuutta

• Aarnio, Aulis; Uusitupa, Timo (toim.): Oikeusvaltio. Vantaa: Lakimiesliiton kustannus, 2002. ISBN 952-14-0548-1
• Raitio, Juha: Oikeusvaltion ??riviivat. Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3313-9
• Viljanen, Jukka; Perttola, Laura; M?ntyl?, Niina (toim.): Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa. Helsinki: Gaudeamus, 2023. ISBN 978-952-345-214-5