国家能源局—副局长：刘宝华
Helluntai on Pyh?n Hengen vuodattamiselle ja kristillisen kirkon perustamiselle omistettu kristillinen juhlap?iv?.[1][2] Helluntaita vietet??n seitsem?n viikon kuluttua p??si?isest? ja kymmenen p?iv?? helatorstain j?lkeen. L?ntisten kirkkojen p??si?iss??nn?n mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (viimeksi vuonna 1818, seuraavan kerran 2285) ja viimeist??n 13. kes?kuuta (1943 ja 2038). Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista h?lgho dagher (suom. "pyh?t p?iv?t").[3]
Alkuper?lt??n ja ajankohdaltaan helluntai liittyy my?s juutalaisten ?avuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietet??n seitsem?n viikkoa juutalaisten p??si?isen eli pesahin j?lkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto-juhlana.[2] Uudessa testamentissa t?st? juhlasta k?ytet??n nimityst? helluntai.
Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla p??si?isen ja joulun j?lkeen.[4] Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlap?iv?.[5] Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla ty?-paikoilla kuitenkaan vaikuta ty?aikaj?rjestelyihin.
Helluntaip?iv? on seitsem?s sunnuntai p??si?isest?, joka taas m??r?ytyy vanhojen p??si?iss??nt?jen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksip?iv?inen juhla.
Helluntai kristinuskon juhlana
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kristityt viett?v?t helluntaita Pyh?n Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi[2], jotka Raamatun mukaan tapahtuivat ?avuot-juhlan p?iv?n?, kymmenen p?iv?? Kristuksen taivaaseen-astumisen j?lkeen.[6]
Helluntai on erityisen t?rke? juhla helluntailaisuudessa. Ortodoksit nimitt?v?t varsinaista helluntaip?iv?? Pyh?n Kolminaisuuden p?iv?ksi ja sit? seuraavaa maanantaita (toista helluntaip?iv??) Pyh?n Hengen p?iv?ksi.[7][4]
Helluntai vapaap?iv?n?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]_(18409888212).jpg)
Varsinainen helluntaip?iv? on aina sunnuntaina ja toinen helluntaip?iv? eli helluntaimaanantai on yleinen vapaap?iv? monissa maissa, mukaan lukien Andorra, It?valta, Belgia, Benin, Kypros, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Romania (vuodesta 2008), Senegal, Sveitsi (suurin osa), Togo ja Ukraina. Se on my?s yleinen vapaap?iv? Kataloniassa, jossa se tunnetaan nimell? la Segona Pasqua (toinen p??si?inen).
- Suomessa helluntaimaanantai oli yleinen vapaap?iv? vuoteen 1972 saakka.
- Ruotsissa helluntaimaanantai (Annandag Pingst) korvattiin Ruotsin kansallisp?iv?ll? 6. kes?kuuta hallituksen p??t?ksell? 15. joulukuuta 2004.
- Italiassa ja Maltalla helluntaimaanantai ei ole en?? yleinen vapaap?iv?.
- Irlannissa se oli yleinen vapaap?iv? vuoteen 1973 saakka, jolloin se korvattiin kes?kuun ensimm?isen? maanantaina vietett?v?ll? Early Summer Holidaylla .
- Yhdistyneess? kuningaskunnassa p?iv? tunnetaan nimell? Whit Monday. Se oli pyh?p?iv? vuoteen 1967 asti, jolloin sen korvasi Spring Bank Holiday toukokuun viimeisen? maanantaina.
- Ranskassa Journée de solidarité envers les personnes agées -aloitteen t?yt?nt??npanon aiheuttaman vastustuksen seurauksena helluntaimaanantai on palautettu tavalliseksi (ei arki-) pyh?ksi 3. toukokuuta 2005.
Ruotsissa ennen vuotta 1774 my?s seuraava tiistai ja keskiviikko olivat pyh?p?ivi?.
My?hemmin, vuosina 1973–1991, Suomessa vietettiin pyh?p?iv?n? varsinaisen helluntaip?iv?n lis?ksi my?s edelt?v?? lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistusp?iv?.[8]
Tapahtumat Raamatun mukaan
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Ensimm?isest? kristillisest? helluntaista kerrotaan Raamatussa Apostolien tekojen toisessa luvussa:
?Ja he n?kiv?t ik??n kuin tulisia kieli?, jotka jakaantuivat ja asettuivat heid?n itse kunkin p??lle. Ja he tulivat kaikki Pyh?ll? Hengell? t?ytetyksi ja alkoivat puhua muilla kielill?, sen mukaan mit? Henki heille puhuttavaksi antoi.[9]?
Samassa Apostolien tekojen luvussa kerrotaan my?s, ett? Jerusalemiin oli tuolloin saapunut suuri joukko juutalaisia pyhiinvaeltajia eri maista, ja he h?mm?steliv?t sit?, kuinka oppimattomat galilealaiset saattoivat puhua heid?n kaikkien kotimaidensa kieli?. Jotkut ep?iliv?t apostolien olleen juovuksissa, mutta Pietari kumosi t?m?n v?itteen pit?m?ll? saarnan, jossa h?n selitti er??n Joelin kirjassa olleen profetian[10] nyt toteutuneen. T?m?n saarnan vaikutuksesta noin 3 000 henke? otti vastaan kasteen ja liittyi ensimm?iseen kristilliseen seurakuntaan.[11]
On erilaisia n?kemyksi? siit? tapahtuiko Pyh?n Hengen vuodatus yl?salissa vaiko juutalaisten temppeliss?.[12]
Helluntai suomalaisessa kansanperinteess?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan.[13] Parisuhdetta kes?ksi etsivien parissa pidettiin otollisena, ett? heila l?ytyi helluntaihin menness?: ”jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kes?n?.”[14]
Helluntaisunnuntaita edelt?v?n? lauantaina on Etel?- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kev?tjuhla on S??ksm?en Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kyl?n teit? laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsi?.[15]
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli my?s naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyist?. Pohjoisessa naimattomat tyt?t saattoivat sanoa: ”en joutunut joululle, enk? p??ssyt p??si?iselle, vaan kyll? hellun helluntaille.” Voitiin my?s kehaista: ”heilani on kuin helluntai”.[16][17]
Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyl?yhteis? j?rjesti kev??ll? vakkajuhlat. Ukon vakat -nimist? juhlaa on voitu viett?? arvioiden mukaan 25. toukokuuta.[18]
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ helluntai. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c Otavan iso Fokus, 2. osa (Em–Io), s. 1026. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4
- ↑ Nykyruotsiksi helluntai on pingst. H?kkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 184. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
- ↑ a b Oja, s. 176.
- ↑ Kirkkolaki (1054/1993), 4. luvun 3 § Finlex. Viitattu 11.6.2011.
- ↑ Helluntai on Pyh?n Hengen juhla Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 29.10.2010. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Pyh?n Kolminaisuuden p?iv? (helluntai) Ortodoksi.net. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 157, 167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 23.5.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ap. t. 2:3–4
- ↑ Joel. 2:28–32
- ↑ Ap. t. 2:1–41
- ↑ Beaumont, Mike: Joka kodin raamattuopas, ISBN 9789522300461
- ↑ T?n??n vietet??n helluntaita Yle uutiset. 23.5.2010. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ Helluntai Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 5.1.2012. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Helatorstai ja helluntai Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 27.5.2009. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkip?ivist? sek? kansanomaisesta talous- ja s??kalenterista enteineen, s. 137–144. (24. painos (1. laitos 1950)) Helsingiss?: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3
- ↑ Alhonen, Anssi: Helluntai 2015. Taivaannaula. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helluntai Wikimedia Commonsissa
adventti |
joulu |
uusivuosi |
loppiainen |
kynttil?np?iv? |
laskiainen |
Marian ilmestysp?iv? |
palmusunnuntai |
kiirastorstai |
pitk?perjantai |
p??si?inen |
helatorstai
helluntai |
Pyh?n Kolminaisuuden p?iv? |
juhannus |
apostolien p?iv? |
kirkastussunnuntai |
mikkelinp?iv? |
reformaation p?iv? |
pyh?inp?iv? |
tuomiosunnuntai
Jumalansynnytt?j?n Neitseen Marian syntym? | Kunniallisen ja el?v?ksi tekev?n Ristin ylent?minen | Jumalansynnytt?j?n Neitseen Marian temppeliin tuominen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntym? | Teofania (loppiainen) | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnytt?j?n Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin | Herran P??si?inen, Kristuksen yl?snouseminen | Herran taivaaseen astuminen | Pyh?n Kolminaisuuden p?iv? | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnytt?j?n Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen